N:o 5 4 SUNNUNTAINA ADVENTISSA 1848
Vapahtaja kysyi kerran juutalaisilta, mistä
Johanneksen kaste oli? Mutta juutalaiset vastasivat: “Emme tiedä.”
Me kuulemme näistä sanoista, jotka luetaan
evankelista Matteuksen 21: 25, että juutalaiset eivät viitsi sanoa, mistä
Johanneksen kaste oli, sillä he arvelivat keskenänsä: Jos me sanomme, että
Johanneksen kaste oli taivaasta, niin hän sanoo meille: Miksette siis uskoneet
häntä? Jos me sanomme: Se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa, sillä kaikki
pitivät Johanneksen profeettana.
Niin ajattelee juutalainen, ennen kuin hän vastaa
semmoisiin kysymyksiin, minkä kautta hän joutuisi johonkuhun ansaan eli järjen
mutkaan, jos hän vastaisi. Juutalainen pelkää, että hän tulee omilla
sanoillansa solmituksi, jos hän rupeaisi semmoisiin kysymyksiin vastaamaan,
jotka käyvät juutalaisen kunnian päälle. Ja minkäs tähden Jeesus Nasaretilainen
rupesi järjen kysymyksillä juutalaisten tuntoa solmimaan?
Jos joku kristitty kysyisi juutalaisilta, mistä
tämä heräys on tullut, niin rupeaisi luonnollinen järki räknäämään ja
fundeeraamaan1, kuinka hänen pitäisi vastaaman, ettei hän tulisi
omilla sanoilla solmituksi. Ei luonnollinen järki tahdo uskoa, että tämä kaste
on tullut Jumalasta. Mutta koska kansa on ruvennut uskomaan, että Johanneksen
kaste on tullut Jumalan asetuksen jälkeen, niin ei viitsi maailman herrat
julkisesti sanoa, että se on ihmisten juoni. Mutta jos he taas tunnustavat,
että tämä Johanneksen kaste on tullut Jumalasta, niin he pelkäävät tuota
jälkimäistä kysymystä: Miksette siis uskoneet häntä? Viimein häätyvät2 maailman herrat ja ylimmäiset papit sanomaan: Emme tiedä, mistä tämä
Johanneksen kaste on tullut. Ja tämän tietämättömyyden kautta he luulevat
pääsevänsä sivuitse helvettiä.
Samaan tietämättömyyteen panevat he itsensä, koska
kysymys tulee, mistä tämä kristillisyys on alkunsa saanut. Eivät maailman
herrat ja suruttomat papit viitsi juuri julkisesti sanoa, että tämä
kristillisyys on riettaan hengen vaikutus. Mutta ei ne tahdo sitäkään
tunnustaa, että se on Jumalasta tullut, sillä he pelkäävät tuota jälkimäistä
kysymystä: Miksette siis uskoneet häntä? Miksette usko, että se on oikein, mitä
nyt saarnataan kristillisyydestä?
Mutta kuinkas fariseukset saattavat sen uskoa,
että tämä kristillisyys on Jumalasta, koska luonnollinen järki ottaa niin kovin
vastaan, että he pikemmin menisivät festningiin3, kuin
että he tulisivat niin hulluksi, että he heittäisivät viinan ryyppäämisen,
viinakaupan, kirouksen, tappeluksen, ahneuden ja maailman ilon. Kristillisyys
tulee niin vastahakoiseksi4 ja kokonansa mahdottomaksi,
että jos he tunnustaisivat tämän Hengen vaikutuksen olevan Jumalasta, he
joutuisivat siinä samassa tuomitsemaan itsensä.
Jos kaikkien pitäisi tulla semmoiseksi, kuin
Johannes Kastaja, joka niin hävyttömästi haukkui maailman kunniallisia ihmisiä
kyykäärmeen sikiöiksi ja huoruuden siemeneksi, niin kääntyisi viimein koko
maailma ylös alas käsin.5 Maailman herrat, fariseukset ja kuolleen
uskon tunnustajat joutuisivat tuomitsemaan itsensä, jos he tunnustaisivat
senkaltaisen miehen opin oikeaksi. Kun he räknäävät6 ja lukevat läksyjä, ja freistaavat7
sanojansa passata8, etteivät he tulisi
solmituksi, sanovat he viimein: Emme tiedä.
Ja tämä fariseusten luonto on niin merkillinen esimerkki niillekin,
jotka nyt tekevät itsensä mykäksi, että se on paras neuvo luonnolliselle
järjelle, koska hän muutoin ei pidä puoliaan, että hän panee itsensä mykäksi ja
tietämättömäksi. Jos nimittäin joku kristitty kysyy maailmanlapsilta, onko tämä
kristillisyys Jumalasta vai ihmisistä, onko se Pyhän Hengen vaikutus vai
riettaan Hengen vaikutus, niin sanokoon luonnollinen ihminen: Emme tiedä.
Sellaisella tietämättömyydellä he luulevat pääsevänsä ahtaasta paikasta.
Vaikka nyt juutalaisilla oli se sisällinen vakuutus, että Johannes
Kastaja ei mahtanut olla oikea opettaja, koska hän haukkui maailman
kunniallisia herroja niin hävyttömästi, eivät ne sen tähden yhteisen kansan
tähden viitsi sanoa, että Johanneksen kaste on riettaan hengen vaikutus. On
vissimmästi9 tämänaikaisilla
fariseuksilla sama usko, kuin silloin, että tämä kristillisyys, joka nyt on
ilmoittanut itsensä, ei ole Jumalasta, mutta että se on juuri riettaan hengen työ.
Vaikka maailman herrat eivät viitsi sen yhteisen kansan tähden ilmoittaa
ajatuksiansa.
On myös semmoisia armonvarkaita, jotka eivät saata muuta ajatella, kuin
että tämä kristillisyys on juuri riettaan hengen vaikutus, koska armonvarkaita
niin kovin ahdistetaan ulos lammashuoneesta. Mutta jos katsotaan sen päälle,
mitä tämä kristillisyys on vaikuttanut, minkälaisen muutoksen se on matkaan
saattanut sekä uskossa että elämässä, niin tulevat maailman ihmiset mykäksi.
Eivät he tohdi sanoa, että semmoinen muutos uskossa ja elämässä on riettaan
hengen vaikutus.
Mutta se haukkuminen ja tuomitseminen, joka oli aina Kastajan suussa,
jonka kautta hän tuomitsi parhaat miehet seurakunnassa kadotukseen, se oli
juutalaisten mielestä niin hirveä ja niin kauhistavainen, että semmoinen mies
ei ole ollenkaan oikea profeetta, joka niin haukkuu ja tuomitsee kunniallisia
ihmisiä kadotukseen. Onkos se oikea opettaja, joka sanoo kunniallisille
ihmisille: Te kyykäärmeen sikiöt, kuka teitä on neuvonut välttämään sitä
tulevaista vihaa? Ei se ole oikea opettaja, joka niin hirveästi haukkuu
kunniallisia ihmisiä.
Tämän haukkumisen tähden eivät tahdo maailman herrat, eivätkä muut
kunnialliset ihmiset tunnustaa, että Johanneksen kaste on Jumalasta.
Erin-omattain10 olivat siveät huorat niin
kovin suuttuneet Kastajalle, että ne tahtoivat hänen päänsä vadin päälle. Ja
yhden siveän huoran tähden leikattiin Johanneksen kaula poikki. Semmoisen
kiitoksen sai tämä totuuden tunnustaja sen aikaisilta ihmisiltä. Jos vielä
nytkin tämä totuuden tunnustaja nousisi ylös kuolleista ja rupeaisi niin
hävyttömästi haukkumaan kunniallisia ihmisiä, niin kuin hän silloin teki, kyllä
näkisitte, mitä maailman ihmiset tekisivät hänelle. Juutalaisten päämiehet
ajattelivat hänestä, että hän ei mahda olla oikea opettaja, joka siihen laihin
haukkuu.
Ja niin ajattelevat vielä nytkin tämänaikaiset juutalaiset eli
armonvarkaat, että semmoinen opettaja ei ole Jumalasta, joka haukkuu ja soimaa
ihmisiä synnistä. Juutalaiset sanoivat nimittäin, että Johanneksella oli perkele,
koska tämä totuudentunnustaja ei elänyt niin kuin muut maailman herrat. Ei hän
pannut viinaa suuhunsa, eikä syönyt niin herkullista ruokaa, kuin maailman
herrat. Sen tähden sanottiin, että hänellä oli perkele. Ja kuka tiesi, jos
semmoinen opettaja nyt ilmestyisi maailmassa, joka kovin lain kautta soimaisi
maailman ihmisiä vääryydestä, kuinka paljon kiitosta hän saisi. Se on jo
monessa paikassa nähty, että se, joka sanoo totuuden maailman ihmisille, se
tulee maailman vihamieheksi. Joka soimaa suruttomia ihmisiä vääryydestä, se on
heidän mielestänsä pahempi, kuin itse vihollinen. Ei se ole siis ihme, että
Johannes Kastajaa pidettiin vääränä profeettana, ja että juutalaiset olivat
hänelle vihaiset.
Johannes Kastaja sanoo tämän päivän evankeliumissa, että hän on
huutajan ääni korvessa, ja että hän oli tullut valmistamaan Herralle tietä.
Meidän pitää tänä päivänä kuunteleman, kuinka tämä ääni huutaa, ja kuinka hän
valmistaa Vapahtajalle tien ihmisten sydämiin. Koska me olemme ensinnä
rukoilleet sitä suurta Ristinkantajaa, joka Johanneksen jälkeen tuli, jonka
kengän rihmoja Johannes ei ollut mahdollinen päästämään, että hän avaisi
kuurojen korvat kuulemaan, mitä huutajan ääni huutaa korvessa, ja että hän
antaisi huutajalle voiman valmistamaan Herralle tien suruttomien ihmisten
sydämiin. Ja me toivomme, että hän kuulee kaikkien niiden rukoukset, jotka
hengessä ja totuudessa rukoilevat: Isä meidän, joka olet taivaassa j. n. e.
Meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta pitää meidän tällä hetkellä
kuunteleman, mitä huutajan ääni korvessa huutaa. Ensimmäinen tutkistelemus. Hän
huutaa: Valmistakaa Herralle tietä. Toinen tutkistelemus. Hän huutaa: Minun
jälkeeni tulee se, joka minun edelläni ollut on, ja jonka kengän rihmoja minä
en ole mahdollinen päästämään. Antakoon se taivaallinen Herra Jeesus armonsa,
että huutajan ääni korvessa kuuluisi kauas, niin että se tunkisi ihmisten
sydämeen ja vaikuttaisi siellä totisen katumuksen ja parannuksen, silloin olisi
tie valmistettu Herralle. Amen.
Ensimmäinen tutkistelemus. Mitäs huutajan ääni korvessa huutaa? Hän
huutaa: Valmistakaa Herralle tietä. Ensinnä, koska huutajan ääni rupesi
huutamaan korvessa: valmistakaa Herralle tietä ja tehkää parannus, taivaan
valtakunta on läsnä, koska, sanon minä, huutajan ääni rupesi niin huutamaan,
olivat kaikki kuurot ja mykät. Muutamat sanoivat, että hänellä on perkele.
Muutamat luulivat, että se on manalainen, joka niin huutaa. Se oli niin outo,
se huutajan ääni, että he rupesivat kysymään, niin kuin me kuulemme tämän
päivän evankeliumista: Kukas olet? Mikäs mies sinä olet, joka niin huudat? Ja
miksi sinä kastat, koska et ole Kristus?
Se huutajan ääni kuului ensinnä maailman ihmisten korvissa, niin kuin
koira olisi haukkumassa. Mutta koska he rupesivat kuuntelemaan, mitä se
haukkuu, niin se kuului, niin kuin karhuille ja jalopeuroille hän olisi
haukkumassa. Kyllä he sen kuulivat, ettei ole se koira jänikselle haukkumassa,
mutta juuri karhuille ja metsän pedoille hän on haukkumassa, koska hän niin
vihaisesti haukkuu. Kyllä he sen kuulivat, ettei se huutajan ääni ole mykkä
koira. Niin kuin Herra soimaa muutamia profeetoita Vanhassa Testamentissa, että
he olivat mykät koirat, jotka eivät hauku koskaan, vaikka he näkivät niin
paljon armonvarkaita tulevan Isännän puotiin.
Mutta huutajan ääni korvessa ei suinkaan ollut mykkä koira. Kyllä hän
jo haukkui karhuille ja jalopeuroille niin paljon, kuin hän saattoi. Muutamat
koirat haukkuvat ainoastansa kerjäläisille, jotka käyvät ryysyissä, joiden
rääpäleet rieppaavat polvien ympäri. Mutta tämä koira haukkui enimmiten niille,
joilla olivat koreat vaatteet. Koska hän näki herroja, rupesi hän oikein
vihaisesti haukkumaan: Te kyykäärmeen sikiöt. Niin kuuluvat hänen
haukkumasanansa: Te kyykäärmeen sikiöt, kukas on teitä neuvonut välttämään sitä
tulevaista vihaa? Jo on kirves pantu puitten juureen, jokainen puu, joka ei
kanna parannuksen soveliaita hedelmiä, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Mutta mitäs se auttaa, vaikka koira haukkuu karhulle? Enemmän semmoinen
peto ärtyy ja paatuu koiran haukkumisesta. Varoittaa karhu ainoastansa
perseensä, ettei koira pääsisi sen kautta puremaan, erinomattain11 semmoinen karhu, joka syö vuotavaa pirun paskaa,
jolla hän vahvistaa luontonsa. Mutta vaikka karhu on niin urhoollinen ja rohkea
peto, viipyy hän niin kauan koiran kanssa, että pahempi vihollinen, joka
pensaan takana naakii,12 pääsee häntä ampumaan. Jos
karhulla olisi se ymmärrys, että hän lähtisi varsin13 pakenemaan, koska koira rupeaa haukkumaan, niin
saataisi hän mitämaks14 henkensä varjella. Mutta
karhu on niin hullu, että hän suuttuu koiralle enemmän kuin viholliselle, joka
hiipii puitten takana. Sen saman asian tähden pääsee ampumamies likemmäksi ja
likemmäksi, sillä aikaa kuin karhu viipyy koiran kanssa. Karhu katsoo koiran
pahemmaksi viholliseksi. Ei hän ymmärrä, että pahempi vihollinen on selän
takana, joka ampuu luodilla läpi sydämen, ja sitten hän pääsee karhun nahkaa
nylkemään ja hänen lihaansa keittämään ja kuuta15 paistamaan.
Voi, voi, sinua, sokea raukka, joka et ymmärrä pelätä sitä, joka
saattaa sinun henkesi tappaa
viekkaudellansa. Sinä suutut niin kovin koiralle, ja se viha tekee sinut niin
sokeaksi, ettet ymmärrä varjella henkeäsi siltä, jolla pyssy, keihäs ja nuolet
ovat kädessä. Juuri niin kävi myös juutalaisille, jotka suuttuivat Kastajalle
sen haukkumisen tähden. Heidän päällensä tuli jälkeen pahempi vihollinen, joka
hävitti heidän kaupunkinsa. Ja se vihollinen pääsi sillä tavalla heidän
sielujansa paistamaan helvetissä.
Kohta viisaammat ovat jänikset ja eksyneet lampaat, jotka lähtevät
jalkoin16, koska koira rupeaa
haukkumaan. Ei heillä ole semmoinen luonto, kuin karhuilla. Jänis lähtee
pakenemaan, koska koira rupeaa haukkumaan. Aina hän löytää jonkun turvapaikan,
joka koiran haukkumisesta pelästyy. Eksyväiset lampaat myös pelästyvät koiran
haukkumisesta ja lähtevät juoksemaan Paimenen tykö, sillä ei koira tee
lampaille mitään, mutta hän haukkuu ainoastansa ja ajaa lampaita Paimenen tykö.
Ja Paimen pitää semmoisen lammaskoiran hyvässä arvossa, joka ajaa lampaita
kotia. Jos joku paimenkoira olisi semmoinen, että se rupeaisi lampaita
puremaan, niin viilataan häneltä hampaat poikki. Johannes Kastaja oli semmoinen
lammaskoira, joka haukkui ihmisiä. Ja sillä haukkumisella hän sai muutamia
kääntymään Vapahtajan tykö. Ne eksyneet lampaat Israelin huoneesta, joita se
Hyvä Paimen oli tullut etsimään, niitä Johannes Kastaja ensinnä oli haukkunut,
eli lain saarnaamisen kautta niin valmistanut, että he rupesivat uskomaan
Vapahtajan päälle. Ei tosin hedelmä näkynyt heti Johanneksen lain saarnaamisesta,
mutta hän oli kuitenkin vaikuttanut niin, että muutamat rupesivat uskomaan
Vapahtajan päälle.
Tämän haukkumisen kautta on tämä huutajan ääni korvessa valmistanut
Herralle tietä. Ja jos kaikki sen Taivaallisen Isännän koirat olisivat niin
kiivaat haukkumaan varkaita, kuin tämä oli, vissimmästi rupeaisivat varkaat
pelkäämään, ettei ole hyvä mennä varastamaan semmoisessa talossa, missä niin
vihainen koira on. Mutta Herra valittaa
jo Vanhassa Testamentissa, että muutamat profeetat ovat mykät koirat, jotka
eivät hauku, vaikka he näkevät niin paljon varkaita. Varkaat bruukaavat myös
suostuttaa talon koiria lihalla eli leivällä, jota he kantavat kainalon alla.
Tällä tavalla saavat varkaat muutamia koiria vaikenemaan.
Mutta tämä huutajan ääni korvessa oli semmoinen koira, joka ei antanut
itseään suostuttaa lihakappaleilla taikka leipäpalasilla. Hän oli niin
uskollinen Isännälle, että hän haukkui kahta kiivaammin, jota enemmän varkaat
freistaisit häntä suostuttaa. Ja se on arvattava, että jos karhut ja pedot ovat
vihaiset semmoiselle koiralle, joka pureskelee heitä perseen puolelta, kyllä
ovat armonvarkaat vielä vihaisemmat semmoiselle koiralle, joka ei anna heidän
varastaa rauhassa. Armonvarkaat suuttuvat niin kovin talon koirille, että
sappikin puhkeaa. Mutta ei se auta. Armonvarkaille tulee viimein juuri sula
hätä, koska he eivät pääse varastamaan. Armonvarkaat joutuvat paastoamaan,
koska heidän varkautensa ei tahdo menestyä.
Mutta muutamat varkaat ovat niin viekkaat, että he varastavat päivällä,
vaikka ihmiset ovat valveilla. Saati he saavat silmäin väliä, eli sillä aikaa,
kuin ihminen kääntää selkänsä, ovat he jo muutaman voilimpun näpänneet ja
vatsaansa nielleet. Ja vaikka Isäntä kyllä kaipaa omaansa, ihmiset myös
moittivat ja sanovat muutamalle varkaalle: Sinä olet kyllä yksi armonvaras.
Mutta hän kieltää ja osoittaa käsiänsä ja käskee itseänsä visiteerata17. Välistä rupeaa hän myös itkemään ja sanoo:
Viattomasti minua haukutaan. Armonvaras suuttuu välistä niin kovin, että
käärmeen kyyneleet rupeavat vuotamaan hänen silmistänsä. Ja vaikka kaikki
ihmiset tietävät, että hän on yksi päämestari varastamaan armoa, yhtä hyvin hän
kieltää ja sanoo, että viattomasti häntä haukutaan.
Mutta vaara on, että varkaat kerran saavutetaan. Koska hengellinen
viskaali tulee visiteeraamaan varkaitten puotia, koska se puhumaton vieras mies18, joka on nähnyt heidän varkautensa, rupeaa
todistamaan heitä vastaan, silloin täytyy heidän kantaa kaikki tyynni takaisin,
mitä he ovat varastaneet. Ja se on aina nähty, että varkaat tulevat viimein
niin köyhiksi, että heidän täytyy kerjätä. Se olisi paras, että kaikki varkaat
toisivat takaisin kaikki, mitä he ovat varastaneet, ennen kuin aurinko laskee,
etteivät he joutuisi vasta helvetissä maksamaan takaisin, mitä he ovat
varastaneet.
Toinen tutkistelemus. Mitäs huutajan ääni vielä huutaa? Hän huutaa:
Minun jälkeeni tulee se, joka minun edelläni ollut on, jonka kengän rihmoja
minä en ole mahdollinen päästämään. Niin kuin uskollinen talon koira, oli
Johannes haukkunut niitä armonvarkaita. Mutta ei koira hauku sen tähden, että
hän saattaa varjella Isännän kalua varkailta, mutta hän luottaa sen päälle,
että Isäntä itse tulee varjelemaan omansa. Niin ei Johanneskaan omistanut
itsellensä sitä kunniaa, että hän oli Kristus. Ainoastansa niin kuin Vapahtajan
edesajaja, oli hän valmistanut Vapahtajalle tien. Hän tunsi niin muodoin, ettei
hän ole mikään. Hänellä oli se nöyryys, ettei hän tahtonut itsellensä kunniaa.
Mutta hän osoitti sormellansa Vapahtajan kaikille murheellisille, köyhille ja
alaspainetuille, jotka hänen haukkumisensa kautta olivat syntiseksi tulleet.
Hän tunnusti siis, ei ainoastansa katuvaisille, mutta myös
suruttomille, ettei hän ole itsestänsä mitään. Ettei kenenkään tarvitse hänen
päällensä uskoa. Jos hän olisi omaa kunniatansa etsinyt, olisi hän saattanut
pettää ihmisiä, jotka olivat jo alkaneet uskomaan, että hän oli Vapahtaja.
Mutta hän tunnusti julkisesti, ettei hän ole mahdollinen Vapahtajan kengän
rihmoja päästämään. Ja hänen tarkoituksensa oli ainoastansa, että ihmiset lain
saarnaamisen kautta heräisivät synnin unesta, että he totisen katumuksen ja
parannuksen kautta pakenisivat sen Parantajan tykö, joka saattaa heidän
haavojansa parantaa.
Vaikka nyt maailmanlapset kuulivat Johanneksen omasta suusta, ettei hän
ole Vapahtaja eikä Elias, eikä profeetta, yhtä hyvin19 olivat he suuttuneet hänelle sen tähden, että hän
oli niin paha haukkumaan kunniallisia ihmisiä. Varkaat bruukaavat suuttua
enemmän koiralle, kuin Isännälle. He arvaavat, että jos koira olisi mykkä,
pääsisivät he varastamaan rauhassa. Sen tähden suuttuvat he enimmiten koiralle,
joka on kiivas haukkumaan. Tavallisen koiran haukkuminen kuuluu välistä
peninkulman päähän, koska tyven on. Mutta jos on kova vastatuuli, niin ei kuulu
koiran haukkuminen neljänneksen päähän.
Koska tämä talon koira rupesi haukkumaan, niin ei kuulunut hänen
haukkumisensa kauas. Maailman kova tuuli vei hänen äänensä. Ja ne, jotka
likimmäiset olivat, suuttuivat siitä haukkumisesta ja tukkivat korviansa, ja
sanoivat keskenänsä: Mitä tuo koira haukkuu? Emme viitsi semmoista haukkumista
kuunnella. Viimein tuli tyven, ja koiran haukkuminen rupesi kuulumaan
edemmäksi. Ja ihmiset rupesivat viimein arvelemaan keskenänsä: Mitä tuo koira
haukkuu? Vissimmästi siellä on joku karhu, eli muu metsän peto.
Mutta koska he rupesivat kuuntelemaan, ymmärsivät he, että varkaita hän
myös haukkui, ei ainoastansa karhuille. Viimein tuli myös tämä haukkuminen
kuninkaan korviin. Ja kuningas antoi tuoda tykönsä sen miehen, joka oli alkanut
kunniallisia miehiä haukkumaan. Mutta tämä totuuden tunnustaja haukkui myös
kuningasta sen tähden, että hän piti huoria. Ja sen soimauksen tähden
heitettiin tämä totuuden tunnustaja torniin. Ja siellä leikattiin hänen
kaulansa yhden huoran tähden. Ja kaikki siveät huorat sanovat vielä nytkin: Se
oli juuri soma hänelle, kukas käski haukkua?
Mutta niin kuin profeetat ovat haukkuneet, niin on Johannes Kastaja
haukkunut, niin on myös Jeesus Nazarenus haukkunut, ja vääryyden tähden
soimannut syntisiä. Ja sen haukkumisen tähden on maailma heitä vihannut ja
pilkannut, ja viimein tappanut. Sillä maailman ihmiset, erinomattain
juutalaiset ja pakanat kantavat hengellistä vihaa totuuden tunnustajille. Niin
se on ollut ennen, ja niin se on vielä nytkin. Huorat, varkaat, juomarit ja
viinaporvarit suuttuvat niin kovin huutajan äänelle, joka vaivaa heitä
parannuksen huudolla, että he rupeavat janoamaan hänen vertansa. Ja koska he
näin vihaavat ja vainoavat Jeesuksen opetuslapsia, luulevat he tekevänsä
Jumalalle palveluksen. Mutta kerran he saavat nähdä, ketä he pistäneet ovat.
Silloin taitaa olla hiljan20 ruveta parannusta ja
katumusta tekemään, koska armonaika on sivuitse mennyt.
Mutta ne harvat sielut, jotka huutajan äänen kautta ovat heränneet ja
tulleet totuutta tuntemaan, seuratkoon Kastajan esimerkkiä. Ja älkää ihmetelkö,
että maailma teitä vihaa. Niin on maailma ennenkin vihannut kristityitä, jotka
ovat totuuden tunnustaneet. Mutta me toivomme ja rukoilemme, että se suuri
Ristinkantaja antaa ristinkantajille voimaa kärsimään kaikkinaisia vaivoja. Sen
kautta koettelee Herra heidän uskonsa. Ja he pääsevät viimein iloitsemaan
Jumalan seurakunnassa. Amen.
_________________________________
Alkuperäinen. SKHS Aunon
kokoelma / Kansallisarkisto Helsinki
1
laskelmoimaan ja miettimään
2 joutuvat
3 vankilaan
4
vastenmieliseksi
5
ylösalaisin
6
laskelmoivat
7 koettavat
8 sovittaa
9 varmaankin
10
erityisesti
11
erityisesti
12 hiipii
13 heti
14 ehkä
15 rasvaa
16 pakoon
17 tarkastaa
18 todistaja
19 kuitenkin
20 myöhäistä