N:o 14 1 SUNNUNTAINA LOPPIAISESTA (katkoksia)

(alku ja loppu kadoksissa) … surkiaan tilaan. Miksis olet alkanut epäilemään Vapahtajan rakkaudesta? Oletkos löytänyt hänestä jotakin petosta taikka rakkauden puutosta? Sinussa taitaa löytyä petos. Sinussa taitaa löytyä rakkauden puutos. Älä epäile ollenkaan, sinä Vapahtajan ulosvalittu morsian, sillä Veriylkä on sinut ostanut omaksensa, ei kullalla eikä hopialla, vaan hän on maksanut sinun edestäsi oman kalliin verensä, joka on vuotanut hänen sydämestänsä. Hänen sydämensä on haljennut rakkaudesta sinua kohtaa ristin päällä. Tahdotkos vielä epäillä autuudestasi, sinä Vapahtajan ulosvalittu morsian.

Nyt on jo aika nousta ylös luonnollisen voimattomuuden vuoteesta, sillä aamurusko on alkanut koittamaan armontaivaan syrjällä. Älä makaa enää, sillä nyt on jo aika unesta nousta. Yö on kulunut ja päivä on tullut. Nouse ylös, Vapahtajan morsian. Katso sinun Veriylkäsi seisoo sinun vieressäsi ja on juuri menemässä sinun sydämeesi. Nosta ylös hengen silmät ja katsele hänen veristä hikeänsä, hänen vannejansa¹ ja naarmujansa, hänen orjantappuraista kruunuansa, hänen vertavuotavia haavojansa ja hänen läpi pistettyä kylkeänsä.

Kaikki katuvaiset, kaikki murheelliset, kaikki epäileväiset sielut, nostakaa ylös hengen silmät ja katselkaa Veriylkää, joka teidän sielujanne rakastaa ja tälläkin hetkellä seisoo verisenä teidän vieressänne. Uskokaa, että hän on teidän syntienne tähden ristiinnaulittu, kuoletettu ja haudattu. Uskokaa myös, että hän on teidän vanhurskautenne tähden kolmantena päivänä noussut ylös haudasta, ja että hän elää ja teidän pitää myös elämän. Teidän pitää ihastuman, koska saatte nähdä, että Jumalan Poika on särkenyt kuoleman kahleet. Ei ole helvetin ruhtinas jaksanut pidättää elämän Herraa haudassa.

Nyt saatte iloita ja riemuita, sillä teidän sielujenne rakastaja seisoo elävänä teidän keskellänne ja teidän sydämissänne. Nyt saatte sanoa niin kuin Vapahtajan ulosvalittu morsian: ”Koska minä löysin (hänet), jota minun sieluni rakastaa, niin minä tartuin häneen ja en tahdo häntä laskea, siihen asti että minä hänen saatan minun äitini huoneeseen, minun äitini kammioon. Nyt saatte halata hänen jalkojansa ja juoda hänen kanssansa rakkauden ja ilon makeata viinaa. Eikä pidä tämä viina puuttuman niin kauan kuin te jaksatte uskoa, että se ristiinnaulittu ja ylösnoussut Herra Jeesus rakastaa teitä vielä yhtä paljon kuin hän on teitä ennen rakastanut.

Me rukoilemme nyt sinua, Herra Jeesus, joka olet uskon alkaja ja päättäjä, että kaikki murheelliset tulisivat tällä hetkellä lohdutetuksi, että kaikki epäuskoiset tulisivat uskovaisiksi, että kaikki vähäuskoiset valvoisivat paremmin ja rukoilisivat yrttitarhassa ja Golgatan mäellä, ja että Vapahtajan köyhä morsian saisi mennä sisälle hääsaliin, koska Karitsan häät, niin kuin me toivomme, pian aljetaan. Kuule kaikkien niitten huokaus, jotka hengessä ja totuudessa sinua rukoilevat, Isä meidän j. n. e.

Meidän ylösluetun pyhän evankeliumin johdatuksesta tahdomme tällä armon hetkellä katsella, missä paikassa etsiväiset sielut pitää Jeesusta löytämän. Me katselemme ensiksi, kuinka Jeesus valvomattomuuden kautta kadotetaan, ja toiseksi, missä paikassa hänet löydetään. Uskon alkaja ja päättäjä, Herra Jeesus, osoittakoon itsensä ensin verisenä ja sitten elävänä ja ylösnousseena kaikille niille, jotka eivät ole häntä koskaan vielä löytäneet, mutta halajavat häntä katsella hengen silmillä. Hän lohduttakoon armollisella läsnäolemisellansa kaikki murheelliset ja alas painetut sielut. Hän särkeköön Mooseksen sauvaa. Hän kutsukoon tällä hetkellä tykönsä kaikki raskautetut ja työtä tekeväiset. Hän virvoittakoon ja eläväksi tehköön kaikki särjetyt sydämet ja hajottakoon armon aurinkonsa paisteella uskovaisten sydämistä kaiken epäilyksen pimeyden, amen.

Ensimmäinen tutkistelemus osoittaa, kuinka Jeesus valvomattomuuden kautta kadotetaan. Niin puhuu meidän evankeliumimme Josefista ja Mariasta, etteivät he huomanneet, koska poikainen Jeesus jäi Jerusalemiin. Ne olivat siis huolimattomat katsomaan perään, oliko Jeesus heidän seurassansa elikkä ei. Niillä oli niin hoppu päästä kotia kirkkoreissulta, etteivät he joutaneet ottamaan vaaria poikaisesta Jeesuksesta, joka niin muodoin jäi yksin opettajien keskelle kuuntelemaan heitä ja kysymään heiltä. Se ei ole ylöskirjoitettu minkä kaltaiset opettajat nämä olivat. Olivatko ne suruttomat vai hengelliset opettajat. Mutta jos he olivat suruttomat opettajat, niin me arvaamme hyvin, että hän meni temppeliin osoittaakseen heille, että he olivat nurin käsittäneet koko Raamatun, ja olivat sen tähden sokeat taluttajat sille sokealle kansalle, niin kuin tämän aikaiset suruttomat papit, jotka saarnaavat rauhaa ja Jumalan suloista armoa katumattomille ja pakanoille, ja kristittyin vainoojille. Mutta katuvaisille he saarnaavat: ”Te olette alkaneet houraamaan. Teillä on pää sekaintunut. Vähemmällä vaivalla ihminen tulee autuaaksi. Ei ole tarpeellinen niin vaivata itseään ilman aikaa, sillä ei Jumala katso meidän heikkouttamme. Hänen Poikansa on kaikki sovittanut.”

Tämä nyt ilmankin on oikea saarna Raamatun jälkeen. Ilmankin pitää tällä tavalla ihmisiä herätettämän ylös synnin ja suruttomuuden unesta. Niin on tässäkin seurakunnassa suruttomuuden aikana saarnattu suloista evankeliumia kaikille yhteisesti, vaikka ei ole ollut yhtään tietoa katumuksesta. Synnin tunnosta ja tunnustuksesta ei ollut silloin yhtään tietoa, eikä myöskään lähimmäisen sovittamisesta. Mutta kyllä olivat kaikki hyvät kristityt ja rakkaat Jeesuksen ystävät. Kyllä luvattiin kaikille armoa ja syntein anteeksi antamista ilman katumuksetta, ilman synnin murhetta, ilman armon kerjäämistä.

Mutta nyt on monen sokean raukan silmät auenneet tässäkin seurakunnassa näkemään sekä helvetin syvyyden, joka on edessä kaikille katumattomille, että myös Jeesuksen armahtavaista sydäntä katuvaisia ja peljästyneitä syntisiä kohtaan. Moni kuolleen uskon tunnustaja on tullut näkemään sielunsa vaaraa ja ettei sen kaltainen usko ole autuaaksi tekeväinen. Moni synteinsä ylitse murheellinen on löytänyt sen rauhan ja levon omalle tunnollensa, joka kaiken ymmärryksen ylitse käy. Moni epäuskon kahleilla vangittu on päästetty irti. Moni riettaan orja on tullut osalliseksi Jumalan lasten vapaudesta. Ja moni, joka ennen on huoannut tämän maailman murheesta, nauraa nyt tuntiessaan sen tulevaisen maailman voimaa.

Mutta emme saa unohtaa, että muutamat ovat uudesta alkaneet rakastamaan niitä syntejä, joita he ennen ovat kauhistuneet. Ja tämä on tapahtunut hengellisen huolimattomuuden kautta. Ne ovat heittäneet pois uskon kilvoituksen. Ne ovat väsyneet katsomasta uskon alkajan ja päättäjän Herran Jeesuksen päälle, ja ovat sen sijaan alkaneet tämän maailman kanssa hääräämään. Onkos sitten ihme, että he synniltä voitetaan, koska he eivät ole varustetut uskon kilvellä, jolla he saattaisivat kaikki sen ruman tuliset nuolet sammuttaa?

Hengellisen huolimattomuuden kautta on epäusko päässyt kasvamaan sydämessä, ja sitä myöten on Jeesus eli Jumalan armon tunteminen kadonnut pois sydämestä, jonka tähden he ovat alkaneet huvittelemaan itseänsä lihan himoissa, silmäin pyynnössä ja elämän koreudessa, jolla tämän maailman ruhtinas pyytää heitä lohduttaa sen hengellisen ilon kadottamisesta.

Voi, voi teitä, onnettomat raukat! Kuinkas luulette teillenne viimein käyvän? Ettekö pelkää, että viimeiset tulevat teille pahemmaksi kuin ensimmäiset? Saatatteko löytää rauhaa levottomille sieluillenne missään muualla kuin Jeesuksen tykönä? Ei ole teille muuta neuvoa, jos tahdotte autuaaksi tulla, kuin että alkaa etsimään Jeesusta, joka on teidän sydämistänne kadonnut pois, alkaa etsimään häntä niin kuin Josef ja Maria. Älkää viipykö, sillä vaarallista on, että hiljainen teitä viimein saavuttaa.

Anokaa Jumalalta apua, niin teille annetaan. Etsikää Jeesusta, niin te hänet löydätte. Kolkuttakaat taivaan oven päälle, niin se aukenee teille. Ja sen yksinkertaisen uskon kautta saatte nähdä Herran Jeesuksen elävänä teidän omissa sydämissänne, ja teidän pitää silloin ihastuman niin kuin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.

Toinen tutkistelemus osoittaa missä paikassa etsiväiset sielut pitää Jeesusta löytämän. Hän vastaa itse tämän päivän evankeliumissa Josefille ja Marialle, jotka olivat häntä etsineet koko päivän lankoin ja tuttavain seassa: ”Mitästä te minua etseitte? Ettekö te tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat.” Ei yksikään löydä Jeesusta luonnollisten lankoin ja tuttavain seassa. Ei hän tyydy olemaan maailman joukon seurassa. Ainoastaan niissä tahtoo hän olla, jotka hänen Isänsä ovat. Hän tahtoo täyttää mitä hänen Isänsä on hänen päällensä pannut. Se on hänen virkansa, että saarnata köyhille evankeliumia ja että pelastaa syntisiä saatanan kahleista.

Sen tähden ei hän tyydy olemaan missään muualla kuin siellä, kussa katuvaiset syntiset ovat koossa. Niitten seurassa hän tulee Herran temppeliin sisälle. Ja joka paikkaan hän tulee, kussa katuvaiset ja uskovaiset ovat koossa. Mihinkä hänen opetuslapsensa kokoontuvat, siellä on hän myös heidän seassansa. Sen tähden pitää katuvaiset ja epäileväiset etsiä Jeesusta niissä paikoissa, kussa Jeesuksen äiti Maria ja hänen sisarensa ovat koossa.

Tässä temppelissä istuu nyt Maria, Jeesuksen äiti, kantain Jumalan Poikaa sydämessänsä. Tässä istuu monta Jeesuksen veljeä ja sisarta. Sen tähden me saatamme vakaisesti tietää, että myös Jeesus itse on tässä läsnä. Sinä Maria, joka olet katsottu mahdolliseksi kantamaan Jumalan Pojan sinun omassa sydämessäsi. Valvo tämän tavaran ylitse, ettet sitä ikänä kadottaisi. Ja kaikki Jeesuksen veljet ja sisaret. Katsokaa kunnian Herraa, joka on omalla verellänsä ja viattomalla kuolemallansa teitä pelastanut saatanan kynsistä. Hän seisoo nyt elävänä ja kirkastettuna teidän keskellänne. Ja teidän omissa sydämissänne tahtoo hän osoittaa itsensä elävänä, että kaikki epäilys loppuisi, että saisitte ihastua kunnian Herran katselemisesta, kuinka kirkkaasti hänen haavansa paistavat niin…

(loppu kadoksissa).

________________________________

Jäljennös / Kolarin kirkon arkisto /

1 vanneja = ruoskan iskujen aiheuttamia, turvonneita raitoja. ( Lönnrot: strimma och svullnad efter slag m.m. )