N:o 16                 4 SUNNUNTAINA LOPPIAISESTA 1856 (EHTOOSAARNA)

 

Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa siellä ja toinen täällä, ja kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun yliseni. Ps. 42:8

 

Daavid valittaa katumuksessansa, että yksi syvyys pauhaa siellä, ja toinen täällä, ja kaikki sinun aaltos ja lainees käyvät minun ylitseni. Minä ajattelen, että kaikki katuvaiset sielut ovat samassa koettelemuksessa olleet kuin Daavid, koska hän oli katumuksessansa hukkumaisillansa epäilyksen aalloissa, jonka tähden hän kirjoittaa katumusvirressänsä: “Yksi syvyys pauhaa siellä, ja toinen täällä,” eikä moni ymmärrä, mitkä syvyydet ne ovat katuvaisten ympäri, jotka niin pauhaavat.

Mutta me ymmärrämme hyvin, että ne ovat epäilyksen aallot, jotka niin pauhaavat. Koska katuvaiset sielut joutuvat tämän maailman lainehtivalle merelle soutamaan iankaikkisuuden ihanaa rantaa päin, silloin nostaa omanvanhurskauden perkele yhden kovan tuulen ja ilman. Silloin nousevat epäilyksen aallot korkealle. Yksi syvyys pauhaa siellä, ja toinen täällä.

Omantunnon tuomio on yksi syvyys, joka pauhaa hirmuisesti heränneessä omassatunnossa. Ja epäusko on toinen syvyys. Ja epäilyksen aallot käyvät hänen ylitsensä. Tässä hädässä on Daavid ollut, ja siinä samassa hädässä ovat kaikki Jeesuksen opetuslapset, koska he soutavat tämän maailman lainehtivalla merellä epäi­lyksen aalloissa. Sen paikan on Daavid koetellut. Ja kaikki katuvaiset sielut tuntevat sen paikan, kussa yksi syvyys pauhaa siellä ja toinen täällä, ja epäilyksen aallot käyvät heidän ylitsensä.

Tässä hädässä olivat myös Jeesuksen opetuslapset, ensiksi luonnollisesti, koska he rupesivat pelkäämään, että he hukkuvat Tiberiaan eli Genetsaretin merellä, ja toiseksi hengellisesti Golgatan mäellä, kussa he näkivät Jeesuksen kuolevan. Silloin lankesivat he syvään epäilykseen ja rupesivat pelkäämään kuolemaa, tuomiota ja iankaikkisuutta. Se on semmoinen paikka, jota ei saata yksikään katuvainen välttää, ehkä1 kuinka hän vuovais2. Se tapahtuu joskus kaikille Jeesuksen opetuslapsille, että he joutuvat soutamaan maailman tuulta vastaan tämän maailman lainehtivalla merellä, kussa se henki, jolla maailman tuulessa valta on, nostaa semmoisen kovan tuulen ja ilman hukuttaaksensa heitä epäuskon aalloissa.

Mutta se on heidän oma epäuskonsa, joka panee heitä pelkäämään, vaikka ei pitäisi oleman mitään hätää, niin kauan kuin Jeesus on laivassa heidän kanssansa. Sillä ehkä hän nukkuu laivassa, ei hän sen tähden3 ole voimattomaksi tullut. Mutta opetuslasten epäusko vaikuttaa niin paljon, että he rupeavat pelkäämään ja luulevat hukkuvansa. Kuitenkin hätä pakottaa heitä huutamaan niin kovin, että Jeesus herää. Ja silloin hän sanansa voimalla asettaa tuulen ja meren.

Te Jeesuksen opetuslapset, jotka olette soutamassa tämän maailman lainehtivalla merellä epäilyksen aalloissa, kussa yksi syvyys pauhaa siellä, ja toinen täällä, ja kaikki epäilyksen aallot käyvät teidän päänne ylitse. Älkää peljätkö, että te hukutte, niin kauan kuin Jeesus on laivassa. Muistakaa, että Daavid on samassa hädässä ollut, ja hän on siinä hädässä huutanut syvyydestä korkeuteen. Huutakaa tekin syvyydestä kor-keuteen ja herättäkää Jeesusta. Ei Jeesuksella ole niin raskas uni, kuin teillä on ollut yrttitarhassa. Huutakaa niin, että Jeesus herää. Hän on väsynyt huutamasta parannusta suruttomille. Kuule siis, sinä suuri tuulen, ilman ja meren haltia hätääntyneitten opetuslasten huuto. Isä meidän j. n. e.

 

Meidän pyhän evankeliumimme johdatuksesta pitää meidän Jumalan armon kautta katseleman, kuinka opetuslapset herättävät Jeesusta hätähuudollansa, koska he ovat hädässä ja hukkumaisillansa epäuskon aalloissa. Ensimmäinen tutkistelemus. Minkä tähden Jeesus nukkuu, koska opetuslapset ovat hädässä tämän maailman lainehtivalla merellä? Toinen tutkistelemus. Minkä tähden opetuslapset pelkäävät hukkuvansa, vaikka Jeesus on laivassa heidän kanssansa? Kolmas tutkistelemus osoittaa, kuinka opetuslapset herättävät Jeesusta hätähuudollansa.

Meidän toivomme on, että Jeesus ei ole niin raskaasti nukkumassa, ettei hän kuule opetuslasten huutoa, ehkä hän on väsynyt huutamasta  parannusta paatuneille syntisille. Meidän pitää ensiksi katseleman, minkä tähden Jeesus nukkuu, koska opetuslapset ovat hädässä tämän maailman lainehtivalla merellä.

Emme tiedä, minkä tähden hän niin raskaasti nukkuu, koska opetuslapset ovat hädässä. Mutta inhimillisen luonnon jälkeen täytyi hänen viimein väsyä huutamasta parannusta suruttomille syntisille, koska hän on jo niin monta ajastaikaa huutanut kuuroille ja mykille, eikä ole vielä parannusta tullut monelle. Jos yksi syntinen vaimo on tullut itkemään hänen jalkainsa päälle, jos yksi kuuro ja mykkä on alkanut kuulemaan hänen sanaansa, jos yksi halvattu ihminen on kannettu hänen tykönsä ja saanut syntinsä anteeksi, jos muutaman sokean raukan silmät ovat avatut näkemään, mistä tie menee taivaaseen, ei siinä ole vielä kymmenes osa niistä, jotka vielä vaeltavat sokeana, kuurona, mykkänä ja halvattuna iankaikkisuuteen. Jos kymmenen spitalista miestä on puhdistettu ja yhdeksän kymmenestä on mennyt takaisin maailmaan, ei siinä ole vielä mitään sen suhteen, kuin vielä tarvitsisivat parannusta ja puhdistusta. Nyt on Jeesus väsynyt huutamasta parannusta suruttomille syntisille. Ja sen tähden hän nukkuu, koska opetuslapset epäuskonsa tähden ovat hädässä tämän maailman lainehtivalla merellä ja pelkäävät hukkuvansa epäilyksen aalloisssa.

Toinen tutkistelemus. Minkä tähden opetuslapsilla on semmoinen pelko, vaik­ka he tietävät, että Jeesus on laivassa? Se pelko tulee heidän epäuskostansa. Sillä jos heillä olisi oikea ja elävä usko Jeesuksen päälle, ei olisi semmoinen pelko, että he hukkuvat, vaikka Jeesus on samassa laivassa. Mutta epäusko se on, joka semmoisen pelvon vaikuttaa, erinomattain koska Jeesus on nukkumassa. Jos Jeesus olisi valvomassa, saattaisi heillä olla parempi uskallus ja turva häneen. Mutta hän on nukkumassa, eikä taida kaikki opetuslapset arvata, minkä tähden Jeesus on niin väsynyt. Hän on kovin väsynyt huutamasta parannusta suruttomille ja tarvitsisi kyllä levätä.

Mutta niin kuin Daavid sanoo: Yksi syvyys pauhaa siellä ja toinen täällä. Ja opetuslapset eivät anna Jeesukselle nukkumarauhaa, vaan he huutavat hädässänsä, koska he pelkäävät hukkuvansa epäilyksen aalloissa. Tämän pelvon ja vapistuksen vaikuttaa se hirmuinen epäusko, joka ei lakkaa vaivaamasta heitä, niin kauan kuin he ovat soutamassa tämän pahan maailman lainehtivalla merellä.

Nyt on Jeesus väsynyt huutamasta parannusta paatuneille ja hänen tarvitsisi kyllä vähän aikaa levätä. Mutta ne epäuskoiset opetuslapset eivät anna hänelle nukkumarauhaa. Ne huutavat hädässänsä ja herättävät Jeesusta surkealla huudollansa. Ja mitäs he tietävät tehdä, koska he pelkäävät niin kovin, että he hukkuvat epäilyksen aalloissa? He ovat nimittäin omalla voimallansa kauan aikaa taistelleet aaltojen kanssa, ja maailman kova tuuli on pahoin väsyttänyt heitä.

Kolmas tutkistelemus. Nyt täytyy teidän huutaa, te väsyneet ja kuoleman pelvossa olevaiset opetuslapset. Jos minä en olisi nähnyt, minkälaisessa pelvossa ja ahdistuksessa te olette, niin minä sanoisin teille: “Älkää vaivatko Jeesusta teidän huudollanne,” sillä hän on väsynyt huutamasta parannusta syntisille ja tarvitsisi kyllä inhimillisen luonnon jälkeen levätä. Mutta teidän epäuskonne vaikuttaa niin paljon, ettei hän saa teidän tähtenne nukkumarauhaa. Miksi te vaivaatte niin kovin Jeesusta, vaikka te tiedätte hyvin, että hän on väsynyt huutamasta parannusta syntisille?

Mutta teidän epäuskonne. Voi, voi, teidän epäuskonne, kuinka suuren vaivan se tekee Jeesukselle! Jos teillä olisi uskoa sinapin siemenen verran, niin te antaisitte  Jeesuksen levätä vähän aikaa, koska hän on väsynyt huutamasta parannusta paatuneille syntisille. Nyt täytyy teidän epäuskonne tähden huutaa ja herättää Jeesusta. Ja me tiedämme myös, että Jeesus herää, koska opetuslapset hädässä huutavat. Ja totisesti Jeesus herää asettamaan tämän kovan ilman, jonka vihollinen on nostanut heidän päällensä. Herättäkää Jeesusta huudollanne, te hädässä olevaiset, ja sanokaa: “Herra, auta, me hukumme!” Ja totta. Ilman häntä me hukumme. Mutta hänen armonsa kautta me pääsemme toiseen rantaan, joka on toisella puolella punaista merta. Ja siellä me saamme vasta nähdä ihmeitä. Amen.

_________________________________

1. Jäljennös / Aunon kokoelma / Kansallisarkisto Helsinki

2. Jäljennös / Merikallion kokoelma / Oulun maakunta-arkisto /

 

1 vaikka

2 yrittäisi

3 kuitenkaan