N:o 107         KINKERISAARNA 1851

 

Minulla on halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta, mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minut vangiksi synnin laissa, joka sotii minun mieleni lakia vastaan. Room. 7: 22 - 23.

 

Tässä paikassa puhuu pyhä Paavali omasta koettelemuksesta siitä sodasta, joka on hänellä lihan kanssa. Hänellä oli halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta. Hän olisi tahtonut tulla vapaaksi niistä kiusauksista ja niistä pahoista ajatuksista, joitten kanssa herännyt ihminen taistelee. Mutta ei hän päässyt niistä vapaaksi, vaikka hänellä oli halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta.

Sisällisen ihmisen puolesta tahtoi hän elää Jumalan lain jälkeen ja täyttää sen. Mutta se toinen laki, joka oli hänen jäsenissänsä, nimittäin synti, teki aina vastuksen ja sodan mielen lakia vastaan, ja otti hänet vangiksi synnin laissa. Sen tähden tunsi hän omasta koettelemuksesta, ettei Jumalan laki tullut häneltä täytetyksi. Hänen täytyi aina olla lain rikkojana, vaikka hänellä oli halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta.

Ja kuka on se herännyt ihminen, joka ei ole koetellut sitä samaa, kuin pyhä Paavali tässä on koetellut? Nimittäin se koettelemus, että olisi halu täyttää Jumalan laki. Olisi halu päästä vapaaksi niistä pahoista ajatuksista ja niistä pahoista himoista, jotka kiusaavat heränneitä yötä ja päivää. Mutta herännyt ihminen tuntee, ettei hän jaksa niitä pahoja ajatuksia voittaa, vaikka halu olisi tulla niin puhtaaksi, ettei olisi enää niitä pahoja ajatuksia ollenkaan. Sillä se toinen laki, eli synti, jonka myös pyhä Paavali tunsi jäsenissänsä, sotii aina mielen lakia vastaan ja ottaa vangiksi synnin laissa, niin että heränneellä ihmisellä ei ole enää valta niin kuolettaa vanhan Aatamin liikutuksia, että hän pääsisi kaikista kiusauksista vapaaksi, ehkä hänellä on Jumalan armon kautta voima sotia kiusauksia vastaan, etteivät ne pahat ajatukset, eivätkä ne pahat himot ja halut, joita hän tuntee tykönänsä, pääsisi hallitsemaan ja ehdollisiin synteihin saattamaan.

Mutta moni ottaa ja selittää noita Paavalin sanoja nurin. Paavali on nimittäin puhunut roomalaisten 7. ja 8. luvussa omasta koettelemuksesta. Mutta armonvarkaat ovat sanoneet, ettei Paavali ole siinä paikassa puhunut niitten tilaisuudesta, jotka ovat armoitetut, vaan niitten sieluin tilaisuutta hän on muka maalannut, jotka vielä ovat lain alla. Nämä armonvarkaat seisovat siis sen päälle, että kaikki mitä Paavali on puhunut roomalaisten 7. ja 8. luvussa, se kuuluu niille, jotka ovat lain alla, mutta ei armoitetuille.

________________________________________

Alkuperäinen, Raittilan kokoelma / Oulun maakunta-arkisto.

Jäljennös, Iisakki Rovan jäljennöskirja / Oulun maakunta-arkisto