N:o 107 KINKERISAARNA 1851
Minulla on halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta, mutta minä näen
toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa
minut vangiksi synnin laissa, joka sotii minun mieleni lakia vastaan. Room. 7: 22 - 23.
Tässä paikassa puhuu pyhä Paavali omasta koettelemuksesta siitä sodasta,
joka on hänellä lihan kanssa. Hänellä oli halu Jumalan lakiin sisällisen
ihmisen puolesta. Hän olisi tahtonut tulla vapaaksi niistä kiusauksista ja
niistä pahoista ajatuksista, joitten kanssa herännyt ihminen taistelee. Mutta
ei hän päässyt niistä vapaaksi, vaikka hänellä oli halu Jumalan lakiin
sisällisen ihmisen puolesta.
Sisällisen ihmisen puolesta tahtoi hän elää Jumalan lain jälkeen ja täyttää
sen. Mutta se toinen laki, joka oli hänen jäsenissänsä, nimittäin synti, teki
aina vastuksen ja sodan mielen lakia vastaan, ja otti hänet vangiksi synnin
laissa. Sen tähden tunsi hän omasta koettelemuksesta, ettei Jumalan laki tullut
häneltä täytetyksi. Hänen täytyi aina olla lain rikkojana, vaikka hänellä oli
halu Jumalan lakiin sisällisen ihmisen puolesta.
Ja kuka on se herännyt ihminen, joka ei ole koetellut sitä samaa, kuin pyhä
Paavali tässä on koetellut? Nimittäin se koettelemus, että olisi halu täyttää
Jumalan laki. Olisi halu päästä vapaaksi niistä pahoista ajatuksista ja niistä
pahoista himoista, jotka kiusaavat heränneitä yötä ja päivää. Mutta herännyt
ihminen tuntee, ettei hän jaksa niitä pahoja ajatuksia voittaa, vaikka halu
olisi tulla niin puhtaaksi, ettei olisi enää niitä pahoja ajatuksia ollenkaan.
Sillä se toinen laki, eli synti, jonka myös pyhä Paavali tunsi jäsenissänsä,
sotii aina mielen lakia vastaan ja ottaa vangiksi synnin laissa, niin että heränneellä
ihmisellä ei ole enää valta niin kuolettaa vanhan Aatamin liikutuksia, että hän
pääsisi kaikista kiusauksista vapaaksi, ehkä hänellä on Jumalan armon kautta
voima sotia kiusauksia vastaan, etteivät ne pahat ajatukset, eivätkä ne pahat
himot ja halut, joita hän tuntee tykönänsä, pääsisi hallitsemaan ja ehdollisiin
synteihin saattamaan.
Mutta moni ottaa ja selittää noita Paavalin sanoja nurin. Paavali on
nimittäin puhunut roomalaisten 7. ja 8. luvussa omasta koettelemuksesta. Mutta
armonvarkaat ovat sanoneet, ettei Paavali ole siinä paikassa puhunut niitten
tilaisuudesta, jotka ovat armoitetut, vaan niitten sieluin tilaisuutta hän on
muka maalannut, jotka vielä ovat lain alla. Nämä armonvarkaat seisovat siis sen
päälle, että kaikki mitä Paavali on puhunut roomalaisten 7. ja 8. luvussa, se
kuuluu niille, jotka ovat lain alla, mutta ei armoitetuille.
________________________________________
Alkuperäinen, Raittilan kokoelma /
Oulun maakunta-arkisto.
Jäljennös, Iisakki Rovan
jäljennöskirja / Oulun maakunta-arkisto