Puhtaat Saarnat 1, numero 3.

3. SUNNUNTAINA ADVENTISSA 1855.

Minä Herra olen sinun kutsunut vanhurskaudessa avaamaan sokeain silmiä ja vankeja pelastamaan vankeudesta, ja tornista niitä, jotka pimeydessä istuvat. Jes. 42: 6 - 7.

Näin puhui Herran Henki profeetta Jesajan suun kautta Messiaksesta, eli siitä tulevaisesta Vapahtajasta, jonka Herra oli kutsunut vanhurskaudessa avaamaan sokeain silmiä ja vankeja pelastamaan vankeudesta, ja tornista niitä, jotka pimeydessä istuvat. Ja tämä profeetta Jesajan ennustus täytettiin silloin, koska meidän siunattu Vapahtajamme alkoi saarnaamaan suloista armon vuotta ja pelastamaan synnin vankeja. Silloin avasi Hän sokeain silmät ja kuuroin korvat, jonka kautta moni tuli näkemään, mistä tie menee taivaaseen. Mutta tämä profeetta Jesajan ennustus täytetään vielä nytkin. Koska Jesuksen evankeliumi selkeästi ja puhtaasti saarnataan, niin tapahtuu vielä nytkin se suuri ihme, että hengellisen sokean silmät avataan ja kuuron korvat aukenevat, ja moni synnin ja epäuskon vanki irti päästetään riettaan kahleista. Mutta niin kuin silloin Vapahtajan aikana moni paheni eli tuli pahemmaksi evankeliumin saarnan kautta, niin se vielä nytkin tapahtuu, että moni pahenee Hänessä ja tulee pahemmaksi Hänen saarnansa kautta. Sillä Kristus on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan. Mutta kaikille niille, jotka Hänen ottivat vastaan, antoi Hän voiman Jumalan lapsiksi tulla.

Profeetta Jesajan ennustus on täytetty Vapahtajan aikana, ja vielä näinäkin aikoina täytetään se sama profeetallinen ennustus. Monen sokean raukan silmät avataan evankeliumin saarnan kautta. Monen kuuron korvat aukenevat tämän kristillisyyden kautta. Moni on tullut tuntemaan sokeutensa ja viheliäisyytensä. Moni on myös tullut pelastetuksi synnin, kuoleman ja perkeleen vallan alta. Mutta muutamat pahenevat siitä ja paatuvat. Se onkin tapahtunut Raamatun ennustuksen jälkeen, ja niin on tapahtunut mailman alusta, ja niin tapahtuu mailman loppuun asti. Ei olisikaan tämä kristillisyys oikea, jos mailma olisi meitä kiittänyt ja sanonut: “Tämä on oikea kristillisyys.” Ei olisikaan enää vihollinen elämässä, jos hänen orjansa olisivat sanoneet: “Tämäon oikea tie taivaaseen.” Se on aina ollut oikean kristillisyyden tuntomerkki, että perkeleen apostolit ovat vihanneet ja vainonneet kristityitä.

Lohduttakaat itseänne sillä sanalla, te harvat Jesuksen opetuslapset, jotka olette nähneet Jesuksen suuria ja voimallisia töitä; jotka olette tunteneet sen suuren ja ihmeellisen muutoksen, jonka Jesus on tullut matkaan saattamaan, että koska mailma teitä pilkkaa, vihaa ja vainoo tämän kristillisyyden tähden, niin se on tapahtunut Jumalan sanan jälkeen, ja entisten kristittyin koettelemuksen jälkeen.

Mutta mailma on nyt hirmuisessa pimeydessä ja sokeudessa. Jumalan ankara vanhurskaus on nyt ilmestynyt taivaasta jokaisen päälle, joka pahaa tekee. Se suuri lohikäärme, joka perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, on heitetty alas maan päälle pitäen suurta vihaa, tietäen hänellänsä vähän aikaa olevan. Nyt on se hirmuinen aika, se hävityksen kauhistus, jonka profeetta Daniel näki, ja jonka myös meidän Vapahtajamme on ennustanut, että kansa nousee kansaa vastaan. Silloin tulee ruttotauti, sota ja veren vuodatus ja kapina. Sillä kristillisyyden aurinko on tullut mustaksi ja kuu punaiseksi, ennen kuin se suuri Herran päivätulee, koska kaikki viimeisen ajan vihan maljat vuodatetaan maan päälle. Mutta ehkä Egyptin pimeys peittää maan ja synkeys kansan, kuitenkin paistaa aurinko Goosenin maassa, kussa Israelin lapset asuvat. Koska nyt mailma on niin musta, kolo ja kauhea, niin rukoilkaat, te harvat Jesuksen opetuslapset, että Herra suuresta laupeudestansa antaisi köyhille matkustavaisille ijankaikkisuuteen jonkun pikkuisen tähden näkyä taivaan reunalla merkiksi ja ojennukseksi niille, jotka matkustavat Betlehemiin. Sillä koska se suuri ja ruskia lohikäärme on pyrstöllänsä vetänyt kolmannen osan taivaan tähdistä maan päälle, niin ei ole enää monta tähteä, jotka paistavat taivaan laella. Rukoilkaat myös, että tämä hirmuinen aika lyhettäisiin valittuin tähden; sillä kristitytkin saavat kärsiä jumalattomain tähden tautia, nälkää ja ahdistusta ruumiin puolesta. Mutta se suuri Sotasankari, joka on luvannut olla apuna ja turvana niille, jotka Häntä avuksensa huutavat, Hän on myös sanonut: “Särjettyä ruokoa minä en tahdo murentaa, ja suitsevaista kynttilän sydäntä minä en tahdo sammuttaa.” Ah, sinä särjetty ruoko! Älä pelkää, että Herra sinua murentaa! Ja sinä suitseva kynttilän sydän! Ei Herra ole aikonut sinua sammuttaa. Niin puhalla nyt, Herra Jesus, suitsevaisen kynttilän sydämen päälle, että se pääsisi syttymään ja valaisemaan niitä, jotka pimeässä huoneessa istuvat. Niin kauvan kuin suitseva kynttilän sydän ei ole vielä sammunut, on meillä se toivo, että Herra Jesus puhaltaa sen päälle Pyhällä Hengellänsä, että se syttyy palamaan, että ne harvat sielut, jotka pimeydessä istuvat ja odottavat päivän koittavan, saisivat nähdä valkeuden. Kuule, sinä suuri Ristinkantaja, joka olet tullut sokeain silmiä ja kuuroin korvia avaamaan ja vankeja pelastamaan vankeudesta! Kuule niiden murheellisten, hätääntyneiden ja alas painettuin huokaus, koska he huokaavat sinun tykösi nöyrällä ja katuvaisella sydämellä. Isä meidän, jne.

Evankeliumi Matt. 11: 2.

Niille sieluille ylösrakennukseksi, jotka eivät epäile ollenkaan, onko tämä kristillisyys oikea eli ei, mutta enemmän epäilevät itsestänsä ja arvelevat, kuinka he pääsisivät sen suuren parantajan tykö, pitää meidän tällä hetkellä perään ajatteleman, kuinka sokeat näkevät, ontuvat käyvät, spitaaliset puhdistetaan, kuolleita herätetään ylös, ja autuaat ovat ne, jotka eivät pahene Jesuksessa.

Ensimmäinen tutkistelemus osoittaa, kuinka sokeat näkevät. Tässä paikassa emme puhu siitä hengellisestä sokeudesta, joka on fariseuksilla, saddukeuksilla eli armonvarkailla ja tekopyhillä, jotka tässä kristillisyydessä eivät näe muuta kuin villitystä eli taikausta. Niiden silmät on mailman jumala puhkaissut ja kääntänyt nurin, ettei heidän pidä näkemän, vaikka he näkisivät, eikä kuuleman, vaikka he kuulisivat; sillä he luulevat kyllä näkevänsä, että tämä kristillisyys on kokonansa väärä, sen tähden, että hengellinen viha on antanut heille kirkkaat silmät näkemään kristittyin vikoja. Semmoiset sanovat kyllä: “Olemmeko me myös sokeat?” Muutamat sanovat: “Kyllä me näemme itse kirjasta.” Vaikka vihollinen on kääntänyt heidän silmänsä nurin, että he tässä kristillisyydessä näkevät hengellistä ylpeyttä ja paavia. Niiden silmissä muuttuu oikea kristillisyys villitykseksi ja hirmuiseksi taikaukseksi. Se hengellinen valkea, jonka Vapahtaja tuli sytyttämään maan päälle, muuttuu heidän silmissänsä riettaan tuohusvalkeaksi. He näkevät taivaan helvetissä ja helvetin he näkevät taivaissa. Sen tähden sanovat he kristittyin liikutuksista kirkossa: “Jos semmoiset villihenget ovat taivaan valtakunnassa, niin emme tahdo sinne tulla.” Semmoisten fariseusten ja kirjanoppineitten parhaat kristityt ovat juomarit ja viinaporvarit, ja lentävä huora on niillä Kristuksen morsian.

Emme puhu tällä kerralla niistä, jotka tällä tavalla, kuin nyt sanottu on, näkevät taivaan helvetissä ja helvetin taivaissa, vaan me puhumme nyt siitä hengellisestä sokeudesta, joka välistä tulee heränneitten päälle, koska he rupeavat epäilemään autuudestansa. Niillä on totinen halu autuaaksi tulla, ja he näkevät myös, mistä tie menee taivaaseen, mutta omanvanhurskauden rietas tekee heitä niin mahdottomiksi, etteivät he jaksa uskoa, eivät he jaksa rukoilla, eivätkä he jaksa kolkuttaa taivaan oven päälle. Viimein tulee heidän päällensä tässä epäuskon tilassa semmoinen sokeus ja pimeys, etteivät he näe enää Jesuksen haavoja, eivät he näe veripisaroita, jotka putoovat Hänen otsastansa Yrttitarhassa. Eivät he näe niitä verisiä askeleita Yrttitarhasta Golgatan mäelle. Eivät he näe rautanauloja käsissä ja jaloissa, koska he seisovat niin kaukana rististä. Viimein tulee heille itselle rautanaula sydämeen, eli salainen karte eläville kristityille, niin myös salainen pelko niistä, jotka ylön kovin muka pusertavat sydämen paisumuksia. Tämmöinen sokeus on niillä epäuskon vangeilla. Ja nyt on kysymys tämä’: kuinka semmoiset sokeat pitävät saaman näkönsä? Opetuslapset Emmauksen tiellä olivat semmoisessa hengellisessä sokeudessa, etteivät he tunteneet Jesusta, vaikka Hän kävi heidän kanssansa tiellä. Evankelista sanoo, että heidän silmänsä pidettiin. Mutta olikopa Jumalan Henki eli se murheen henki sitonut tämän mustan huivin heidän silmäinsä eteen, ettei heidän olisi pitänyt tunteman Jesusta? Minä ajattelen, että se oli epäuskon henki, joka peitti silmät. Ja me kuulemme, että heille tuli varsin ilo, koska silmät aukenivat ja he tulivat tuntemaan, että Jesus, se ristiinnaulittu, oli vielä elämässä. Semmoisten sokeain silmät ei aukene muulla tavalla, kuin mitä Jesus teki niille kahdelle opetuslapselle Emauksen tiellä. Hän selitti heille Raamattua Kristuksen kärsimisestä ja soimasi heidän epäuskoansa: “O, te tomppelit ja hitaat sydämestä uskomaan, mitä Moses ja profeetat ovat kirjoittaneet Kristuksen kärsimisestä! “ Tällä tavalla avasi Hän heidän ymmärryksensä Raamatuita ymmärtämään. Ja viimein he tulivat Häntä tuntemaan leivän murtamisesta. Heidän silmänsä aukenivat siitä, niin kirjoittaa evankelista.

Te murheelliset opetuslapset Emauksen tiellä! Te epäuskon vangit! Jesus on kuollut teidän sydämissänne. Te olette myös niin sokeat, ettette tunne Jesusta, vaikka Hän vaeltaa teidän keskellänne. Johannes Kastaja sanoi: “Teidän keskellänne seisoo se, jota ette tunne, ja Hän selittää teille Raamattua Kristuksen kärsimisestä.” Epäuskon henki on peittänyt teidän silmänne, ettette tunne sitä ristiinnaulittua ja orjantappuroilla kruunattua Vapahtajaa. Älkäät seisoko niin kaukana rististä, te epäileväiset sielut, vaan tulkaat likemmäksi, että te jaksaisitte eroittaa rautanaulat käsissä ja jaloissa, eli rautanaulain haavat. Tulkaat likemmäksi, että te näkisitte, kuinka veripisarat putoavat Hänen pyhästä ruumiistansa maahan. Seisokaat kuitenkin niin liki kuin Johannes ja Maria, että te näkisitte, kuinka sotamiehet pistävät Jesuksen kylkeen keihäällä, vaikka Hän on kuollut teidän sydämissänne. Näkisitte kuitenkin, kuinka siitä haavasta vuotaa veri ja vesi. Minä tiedän, ettei ole murheellisilla opetuslapsilla hauska, koska Jesus on kuollut. Minä tiedän, että semmoiset itkevät ja parkuvat. Minä tiedän, että semmoisilla on suuri hengellinen murhe ja kaipaus Jesuksen perään, mutta epäusko on niin suuri, että silmät pidetyt ovat, etteivät he tunne Jesusta, vaikka Hän vaeltaa heidän keskellänsä. Avaa nyt, Herra Jesus, niiden sokeain raukkain silmät! Selitä heille Raamattua Jesuksen kärsimisestä, ja murenna heille leipää, että heidän silmänsä aukenisivat; jos he yhdessäkään silmänräpäyksessä saisivat nähdä sinua eläväksi, niin he tulisivat iloon. Ja me toivomme, että opetuslapset Emauksen tiellä tulevat näkemään sitä ristiinnaulittua ja orjantappuroilla kruunattua Kuningasta niin pian kuin silmät aukenevat.

Toinen tutkistelemus osoittaa, kuinka ontuvat käyvät. Ontuvat ovat semmoiset, jotka eivät jaksa käydä oikein ja tasaisesti elämän tiellä. Eivät he ole semmoiset, jotka käyvät rohki kadotukseen, eikä taas semmoiset, jotka vaeltavat rohki elämän tiellä, vaan he ontuvat molemmin puolin, niin kuin Israelin lapset Eliaan aikana, välistä palvelevat Jumalaa ja välistä Baalia; ovat kristityt kristittyin kanssa ja pakanat pakanain kanssa; ovat välistä jumaliset ja välistä jumalattomat; välistä he tekevät katumuksen ja välistä huoraavat. Semmoiset ovat ne kahden herran palvelijat, jotka ontuvat molemmin puolin. Ja ei ole tietoa, kumpiko herra niille viimein palkan maksaa. Ei tarvitse pakanat tästä sanasta ilon ottaa, sillä pakanat eivät saata ontua sillä tiellä, jolla he ovat, ja se on kaikille tietty, kuka heille palkan maksaa. Ei tarvitse armonvarkaat eikä fariseukset tästä sanasta ilon ottaa, sillä fariseukset ovat pahimmat Jesuksen ristin viholliset, ja ovat ne hurskaat, jotka eivät parannusta tarvitse. Mutta ontuvat tarvitsevat parannusta, ja sen tähden he tulevat häihin. Mutta heillä on kovin hidas se kulkeminen, ja sen tähden meidän täytyy maalata heidän tilaisuutensa niin kuin se on. Mutta kuinka ja millä lailla Jesus tekee niiden kanssa, jotka niin ontuvat? Hän sanoo tämän päivän evankeliumissa, että ontuvat käyvät. Meidän täytyy tässä paikassa tehdä eroituksen niiden välillä, jotka totisesti ontuvat, ja niiden, jotka tekevät itsensä ontuviksi. Niille, jotka totisesti ontuvat, tulee tämä ontuminen suureksi vaivaksi, ja heidän täytyy viimein tulla sen parantajan tykö, joka saattaa heidän jalkansa parantaa. Mutta ne, jotka tekevät itsensä ontuviksi, eivät tule parantajan tykö, sillä niillä on hyvät jalat ilmankin, ja juosten ne kostuvat helvettiin. Ja niille, jotka tekevät itsensä ontuviksi, niille rietas parhaiten nauraa, sillä ne ovat semmoiset narrit, jotka matkivat katuvaisia.

Kolmas tutkistelemus: pitaaliset puhdistetaan. Pitaaliset ovat ne, jotka synnin pitaalisuudelta vaivataan niin kovin, että he seisovat taampana ja huutavat: “Jesus, Davidin poika, armahda meidän päällemme!” Ja kaikki, jotka näin huutavat ja rukoilevat Jesusta, tulevat puhtaiksi, koska he menevät ja osottavat itsensä papille ja uhraavat Jumalalle, mitä Moses on käskenyt. Mutta ei tule moni takaisin kiittämään Jesusta. Sillä me tiedämme, että kymmenen on puhdistettu, mutta kuinka monta on nyt tullut takaisin kiittämään Jesusta? Minä pelkään, että kymmenestä on yhdeksän mennyt mailmaan, ja siitä on riettaan enkeleillä suuri ilo. Riettaan enkelit sanovat näin: “Kukas käski teidän mennä huutamaan ´Jesus, Davidin Poika!´ Mitä paremmat te nyt olette niitä, jotka eivät ole huutaneet?” Älkäät huoliko, riettaan enkelit! Teidän ilonne ei ole niin pitkällinen, mutta teidän vaivanne ei tule sen kautta huokeammaksi, vaikka kaikki kristityt menisivät takaisin mailmaan. Teidän pitää vielä korkeammalla äänellä huutaman helvetissä kuin mitä pitaaliset ovat huutaneet. Mutta ei olekaan vielä kaikki kristityt menneet mailmaan. Yksi on vielä, joka tulee kiittämään Jumalaa korkealla äänellä. Yksi on vielä, joka lankee maahan Jesuksen jalkain juureen. Yksi on vielä, joka kastelee Hänen jalkojansa kyyneleillä. Ja niin kauan kuin yksi on, sanovat kaikki fariseukset: “Jos semmoiset ovat taivaan valtakunnassa, niin emme tahdo sinne tulla!” Ja se on myös tosi, että fariseukset eivät saata semmoisessa paikassa olla, kussa yksi puhdistettu sielu kiittää Jumalaa suurella äänellä, niin että jos ainoastansa yksi sielu pitää semmoista ääntä taivaan valtakunnassa, niin ei yksikään fariseus saata siinä olla. Ei yksikään surutoin, ei yksikään katumatoin saata siinä olla, kussa yksi puhdistettu sielu kiittää Jumalaa suurella äänellä. Sen tähden, jos semmoiset ovat taivaan valtakunnassa, niin täytyy kaikkien katumattomain, kaikkien suruttomain, kaikkien siviöitten ja armonvarkaitten mennä helvettiin, kussa on hauskempi elämä kuin taivaassa.

Neljäs tutkistelemus osottaa, kuinka kuolleita nostetaan ylös. Tämä on yksi merkki siihen, että tämä on tuleva, ja emme tarvitse toista odottaa. Että kuolleita herätetään ylös, se merkitsee, että ihmisiä herätetään ylös hengellisestä kuolemasta. Se on tapahtunut silloin sekä luonnollisesti että hengellisesti, mutta näinä aikoina se on tapahtunut ainoastaan hengellisesti. Muutamia ihmisiä on herätetty hengellisestä kuolemasta, ja nämät herätetyt sielut ovat saaneet nähdä päivän valkeuden. Yksi Lazarus on herätetty, jonka sisaret, Martta ja Maria, sanoivat hänen jo haisevan, ja he itkivät häntä paljon, niin kuin arvattava on. Koska yksi elävä ihminen tulee hengettömäksi hengellisen kuoleman kautta ja alkaa mätänemään, silloin tulee kristiveljille ja sisarille suuri murhe hänestä, erinomattain omaisille. Mutta vielä Jesuskin itkee heidän kanssansa Lazaruksen haudan päällä, vaikka Hän on sanonut opetuslapsillensa, että Lazarus nukkuu; mutta täytyy Hänen viimein sanoa suoraan, että Lazarus on kuollut. Katsokaat nyt, te Lazaruksen sisaret, kuinka Jesus itkee teidän kanssanne teidän veljenne haudan päällä! Katso nyt, Maria, kuinka Jesus itkee sinun kanssasi, koska sinun rakas veljesi on kuollut! Katso sinäkin Martta, kuinka Jumalan poika itkee sinun kanssasi, vaikka sinulla on murhe monenlaisista, mutta yksi on sinulle tarpeellinen. Sinäkin hääräät mailman huushollin kanssa ja luulet siinä kyllä olevan, että sinä palvelet Jesusta ruumiin puolesta. Mutta Maria palvelee Jesusta kaikesta sielusta ja sydämestä. Katsokaat tekin, juudalaiset, kuinka Jumalan poika itkee Lazaruksen haudan päällä, vaikka teillä on niin kova sydän, ettette saata yhtään kyyneltä vuodattaa teidän silmistänne! Ette saata surkutella niitä, jotka itkevät ja parkuvat. Ette saata murheellisia lohduttaa. Ette te saata itkeväisiä taluttaa Jesuksen tykö, mutta pilkkaatte vain Jesuksen ja Marian kyyneleitä. Kerran pitää nämät kyyneleet tuleman juudalaisille polttavaisiksi, koska he saavat nähdä Jumalan pojan suurta voimaa herättämään kuolleita, juudalaisille ja Jesuksen ristin vihollisille harmiksi. Sillä jota enemmän Jesus herättää kuolleita, sen kauheammaksi ja hirmuisemmaksi tulevat juudalaiset vainoomaan Jesusta. Se tekee niin pahaa vihollisen orjille, että Jesus herättää kuolleita ylös hengelliseen elämään; sillä kansa rupeaa sen heräyksen jälkeen uskomaan Jesuksen päälle. Siitä vasta tulee fariseuksille ja kirjanoppineille haava sydämeen, että yhteinen kansa tämän herätyksen kautta rupeaa uskomaan Nazarenuksen päälle, jonka he pitävät vääränä profeettana ja villihenkenä. Mutta Jumalan lapsille tulee suuri ilo sen kautta, että ihmisiä herätetään ylös hengellisestä kuolemasta. Erinomattain Lazaruksen sisarille tulee suuri ilo ja riemu siitä, kun he nyt näkevät, että heidän rakas veljensä, joka oli kuollut synnissä, heräyksen jälkeen atrioitsee Jesuksen kanssa taivaan valtakunnassa, jossa myös Lazaruksen omaiset saavat ilolla ja riemulla palvella heitä ijankaikkisesti.

Viides tutkistelemus osoittaa, että köyhille saarnataan evankeliumi. Tämä on suurin armo, joka on tapahtunut, ja josta myös Johanneksen opetuslapset mahtoivat tulla vakuutetuiksi ja ylitsevoitetuksi siitä, että Jesus on se tuleva, ettei heidän tarvitse toista odottaa. Johanneksen opetuslapset ovat heränneet Johanneksen lakisaarnoista. Mutta eivät he ole ymmärtäneet, että heidän pitää menemän Jesuksen kouluun, kussa köyhille saarnataan evankeliumi. Ennen tätä aikaa ovat papit saarnanneet rikkaille evankeliumia. He ovat myös saarnanneet evankeliumia siinä seurakunnassa, kussa ei ollut hengessä köyhiä ollenkaan. Ja myös tässä seurakunnassa on saarnattu aivan rikkaille evankeliumia. Katumattomille huorille ja varkaille on saarnattu niin suloinen evankeliumi, että siveät huorat rupesivat maitonsa laskemaan; ja juomarit ja viinaporvarit rupesivat käärmeen kyyneleitä vuodattamaan, koska pappi saarnasi heille evankeliumia ja kutsui heitä rakkaiksi kristityiksi ja rakkaiksi Jesuksen ystäviksi! Silloin oli helppo tulla taivaan valtakuntaan, koska ei parannustakaan vaadittu juomareilta, huorilta ja varkailta, jopa sitten totista katumusta, ei ollenkaan. Mutta nyt saarnataan evankeliumi köyhille, murheellisille, epäileväisille, alas painetuille ja itkeväisille, joilla ei ole mitään muuta kuin omanvanhurskauden rääpäleet, jotka polvien ympärillä rieppaavat. Semmoisille köyhille nyt saarnataan evankeliumia, jotka ovat mailman sontatunkioksi tulleet, jotka ovat kunniattomiksi tulleet, joilla ei oleuskoa, eikä toivoa, eikä rakkautta, eikä hyviä töitä; mutta aivan syntiä, riettautta ja saastaisuutta. Semmoisille köyhille saarnataan evankeliumi, joitten haavoja koiratkin nuoleskelevat, ja kaikki perkeleet vihaavat ja ylönkatsovat, joiden päälle kaikki siveät huorat syljeskelevät, ja joille kaikki juomarit suuttuvat, ja kaikki viinaporvarit vihaavat ja villihengeksi haukkuvat. Semmoisille köyhille nyt saarnataan evankeliumi, jotka ovat nälkään ja alastomuuteen kuolemassa, ja jotka tuntevat, että heidän täytyy helvettiin vajota. Semmoisille köyhille ei ole ennen tätä heräystä saarnattu evankeliumia, sillä ne olivat kaikki rikkaat. Juomarit ja huorat olivat rikkaat. Kirousmiehet ja tappelusmiehet olivat rikkaat. Kruununvarkaat olivat rikkaat ja jaksoivat maksaa sakon, ja olivat hyvät miehet vastaamaan itse tuomiopäivänä. Mutta nyt on moni tullut niin köyhäksi, ettei ole sakkorahaa, eikä tohdi itse vastata tuomiopäivänä, mutta aivan edesvastaajan kautta Isän tykönä, aivan edesvastaajan kautta.

Te köyhät ja vaivaiset, jotka olette tämän kristillisyyden kautta köyhtyneet, niin kuin mailma saarnaa. Te olette tämän kristillisyyden kautta köyhtyneet. Minä olen yksi armotoin mies, joka olen teitä riisunut alastomaksi! Minä olen tehnyt teitä köyhiksi! Niin saarnaavat nyt fariseukset, kirjanoppineet, viinaporvarit ja voi porvarit kantavat minun päälleni, että minä olen tehnyt heränneitä köyhiksi. O, joska niin olisi tosi, niin minä saattaisin rikastua teidän köyhyytenne kautta, sillä nyt saarnataan evankeliumi köyhille. Niille tarjotaan nyt suuri tavara sen edestä, kuin he ovat menettäneet. Niille annetaan nyt suuri koreus sen koreuden edestä, jonka he ovat kadottaneet. Niille köyhille annetaan nyt punainen viina pirun paskan edestä. Niille köyhille annetaan valkeat vaatteet silkkihuivin edestä, ja risti rintaan rintaneulan edestä, ja kointähti otsalehden edestä, ja kultasormukset käteen kivisormusten edestä, ja elämän kruunu korvarenkaan edestä. Sen tähden, te köyhät, iloitkaat ja riemuitkaat teidän köyhyydestänne ja ottakaat evankeliumi ilolla vastaan. Ja jos minä olen teitä köyhiksi tehnyt, niin Jesus tekee teidät rikkaiksi. O, joska minä olisin saattanut teitä niin köyhäksi tehdä, ettei olisi yhtään omanvanhurskauden rääpälettä teidän päällänne, niin minä pääsisin rikastumaan teidän köyhyytenne kautta. Minä saattaisin kutsua kokoon kaikki hengelliset juomarit ja sanoa: “Juokaat nyt köyhäin hien ja vaivan. Tässä on se viinaporvari, joka teki vaimot ja lapset köyhäksi.” Mutta autuas on se, joka ei pahene tästä kristillisyydestä, jossa köyhille saarnataan evankeliumi nyt ja ijankaikkisesti. Aamen.