Puhtaat Saarnat 1, numero 15.

TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1850.

Stefanus sanoi niille herroille, jotka istuit kirkkoraadissa: ”Te seisotte aina Pyhää Henkeä vastaan, niin kuin teidän isänne, niin myös te." Ja raadin herrat, koska he sen kuulit, kävi se läpi heidän sydämensä, ja he kiristelit hampaitansa hänen päällensä.

Me kuulemme näistä sanoista, kuinka maailman lapset suuttuvat, koska yksi kristitty soimaa heitä, että he seisovat Pyhää Henkeä vastaan. Stefanus oli nimittäin yksi kristitty, joka ensinnä joutui tinkaamaan suruttomain kanssa kristillisyyden päältä. Ja nämät suruttomat seisoit sen päälle, että se vanha Mooseksen usko, jossa he olit ylöskasvatetut, oli oikia usko, mutta se kristinusko, jota Jeesus Nazareenus oli alkanut ihmisille pakkaamaan, se oli väärä usko. Mutta ne suruttomat, jotka olit Alexandriinein ja Libertiinein synagoogasta, ei he voineet sitä viisautta vastaan seisoa ja sitä Henkeä, jonka kautta Stefanus puhui. Koska nämät suruttomat ei kestäneet tinkaamisessa Stefanuksen kanssa, sääsit he muutampia miehiä, jotka sanoit: “Me olemme kuulleet hänen puhuvan pilkkasanoja Moosesta ja Jumalata vastaan.” Se on nimittäin suruttomain vanha tapa, koske he tinkaamisessa ei kestä kristityn kanssa, rupeevat he valhettelemaan kristityn päälle, että he saisit jotakuta laillista syytä viedä häntä maalliseen oikeuteen. Niin teit ne suruttomat, jotka silloin tinkaisit Stefanuksen kanssa. He yllytit kansanvanhemmat eli lautamiehet tämmäämään häntä oikeuteen. He otit hänen kiinni ja veit häntä raadin eteen, ja kannoit hänen päällensä, asetit väärät todistajat valehtelemaan hänen päällensä ja sanomaan: “Ei tämä mies lakkaa puhumasta pilkkasanoja tätä pyhää sijaa ja lakia vastaan.” Silloin täytyi Stefanus puhua enemmän kristillisyydestä ja soimata niitä raatiherroja, että he seisovat Pyhää Henkeä vastaan. Mutta siitä soimauksesta nousi raatiherroille vanha aatami; käärmeen siemenet rupeisit puikimaan sydämen juuressa. He kiristelit hampaitansa hänen päällensä ja ajoit häntä ulos kaupungista. Ja koska Stefanus vielä näki Jumalan Pojan istuvan Jumalan oikialla kädellä, silloin he suutuit vielä pahemmin. He huusit suurella äänellä, ja tukitsit korviansa. Ja hengellinen viha tuli niin hirmuiseksi, että he karkaisit kaikki niin kuin verikoirat Stefanuksen päälle ja kivitit häntä. Silloin vasta sait vihollisen orjat omantunnon rauhan, koska he pääsit makkaroita tekemään kristityn verestä.

Stefanus oli nimittäin ensimmäinen kristitty, joka tapettiin kristinuskon tähden. Ja vaikka tämänaikaiset suruttomat näkevät haamunsa niitten entisten kristittyin vainoojain peilissä, ei ne sentähden usko, että he ovat Jeesuksen ristin viholliset, sillä vihollinen on kääntänyt heidän silmänsä nurin. He ovat saaneet sen vakuutuksen riettaalta, että kristityt ovat Jumalan ja ihmisten viholliset. Niin kuin silloin, koska kristillisyys ensinnä ilmestyi, maailman joukko suuttui hirmuisesti ja kiristelit hampaitansa, eikä saaneet tunnon rauhaa, ennen kuin he pääsit makkaroita tekemään kristittyin verestä, niin suuttuvat vielä nytkin maailman orjat hirmuisesti, koska kristityt rupeevat puhumaan kristillisyydestä. He purevat hampaitansa ja uhkaavat viedä kristityitä maalliseen oikeuteen. Muutamat ei malta odottaa siksi, kun maallinen oikeus tuomitsis kristityitä, vaan he täytyvät itse vanhan aatamin lain jälkeen rangaista kristityitä halvoilla, nyrkillä ja sauvalla, että he saisit omantunnon rauhan. Kyllähän tämänaikaiset suruttomat olisit jo aikaa tehneet makkaroita kristittyin verestä, jos he olisit niin viisaat kuin juutalaiset, jotka veit varsin Stefanuksen raadin eteen, ja asetit vielä muutampia miehiä väärin vannomaan, että hän oli pilkannut Jumalata.

Stefanus oli ilmanki pilkannut tämän maailman jumalata, jota maailman joukko palvelee, sillä tämän maailman jumala ei kärsi ollenkaan, että hänen majesteettiansa pilkataan. Se tapahtui myös Eliaksen aikana, että Elias pilkkais Baalin papit ja käski heidän huutaa korkialla äänellä, että heidän jumalansa kuulis. Mutta siitä suuttui Baalin palvelija Isebel, joka oli kuninkaan drottninki, ja uhkais varsin, että Eliaksen pää pitää kaulasta putooman; josta me hyvin ymmärrämme, ettei maailman jumala anna itseänsä pilkata. Hän suuttuu hirmuisesti niille, jotka häntä pilkkaavat, ja panee palvelijoitansa vuodattamaan kristittyin verta. Sillä ei vihollisen orjat kärsi sitä, että heidän jumalaansa pilkataan. Mutta ei vihollisen kamaripalvelijat näe vielä makkaroita tehdä kristityn verestä, ennen kuin he noutavat valkian helvetistä. Mutta ei olekaan helvetti kaukana heidän talostans, kyllä he pian näppäävät valkian helvetistä, jolla he näkevät makkaroita tehdä. Koska Stefanus tapettiin kristillisyyden tähden, tapahtui se kristityn murhaaminen samalla tavalla kuin nyt. Ensinnä tuli tinka kristillisyydestä maailman joukon kanssa, jotka riitelit Stefanuksen kanssa siitä Jeesuksesta Nazareenuksesta, joka oli kristillisyyden alku. Mutta koska maailman orjat ei pitäneet puoltansa, eikä kestäneet Stefanuksen kanssa tinkaamisessa, suutuit maailman orjat Stefanukselle ja tämmäisit häntä oikeuteen. Valheen kautta he yllytit esivaltaa tutkimaan tätä asiata, ja he löysit muutampia kuudenmarkan miehiä, jotka olit valmiit vannomaan sen päälle, että Stefanus oli pilkannut Jumalata. Ja Stefanus soimais vielä niitä maailman herroja, että he seisovat Pyhää Henkeä vastaan. Silloin nousi myös herrrain vanha aatami. Riettaan eli käärmeen siemenet rupeisit niin kovin puikimaan sydämen juuressa, että he kiristelit hampaitansa. Silloin näki Stefanus Jumalan Pojan istuvan Jumalan oikialla kädellä. Ja se teki riettaan orjille niin pahaa, että he tukitsit korviansa ja huusit täydellä kurkulla, että he pääsisit kuulemasta semmoisia kauhistuksen sanoja, ja karkaisit yksimielisesti Stefanuksen päälle, ja ajoit häntä ulos kaupungista, että he pääsisit pian tappamaan häntä. Ja me näemme nyt silmiemme edessä, kuinka pian maailman orjat ja saatanan joukko tekee makkaroita kristityn verestä, koska he noutavat valkian helvetistä. Ei he näe muutoin tehdä makkaroita kristittyin verestä. Mutta kun he näppäävät valkian helvetistä, silloin saavat suruttomat ja maailman orjat sen ylösvalaistuksen helvetistä, että kristillisyys on yksi ihmeellinen taikaus ja villitauti. Ja kristityt itse ovat maailman mielestä väärät profeetat ja villihenget, jotka pitää tapettaman, sillä ei he anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa.

Nyt koska Vapahtaja tämän päivän evankeliumissa soimaa juutalaisia, että he tappavat profeetaita, ja vainoovat niitä, jotka Jumalalta lähetetyt ovat opettajaksi, pitäis meidän tällä hetkellä perään ajatteleman, minkä tähden maailman lapset ovat niin vihaiset niille, jotka heitä manaavat totiseen katumukseen ja parannukseen. Mutta se armollinen Vapahtaja, joka itse on vihattu maailmalta ja ylönkatsottu, pilkattu ja ristiinnaulittu, avatkoon sokiain raukkain silmät näkemään, ketä he vihaavat; ja antakoon kaikille Jeesuksen ristin kantajille kärsivällisyyttä, että he jaksaisit ilman napisematta ja ilman suuttumatta kantaa maailman vihaa. Kuule, armollinen Vapahtaja kaikkien katuvaisten, murheellisten ja maailmalta alaspainettuin huokaus, koska he huokaavat niin kuin Stefanus:” Herra Jeesus, ota minun henkeni, amen” Isä meidän jne.

Seuraavaisesti siitä, kuin jo puhuttu on, pitää meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta Jumalan armon kautta perään ajatteleman, minkä tähden maailman lapset ovat vihanneet ja vainonneet profeetaita vanhassa testamentissa, ja kristityitä uudessa testamentissa?

Ensimmäinen tutkistelemus. Kuinkas maailman lapset ilmoittavat vihansa?

Toinen tutkistelemus. Minkä syyn tähden he vihaavat ja vainoovat profeetaita ja kristityitä?

Kolmas tutkistelemus. Mitäs he sen vainoomisen kautta luulevat voittavansa?

Me tiedämme, ettei ole maailman viha vielä loppunut. Ei ole vielä vihollisen peräsuoli täytetty kristittyin verellä. Mutta me tiedämme vakaisesti, että niiden sielut ovat Jumalan tykönä, joiden verta vihollisen koirat ovat lakkineet.

Ensimmäinen tutkistelemus. Minkätähden maailma vihaa profeetaita ja kristityitä? Sen tähden, että he haukkuvat kunniallisia ja siviöitä ihmisiä. Ei suinkaan maailma niitä vihaa, jotka ei hauku. Ne saavat kyllä olla rauhassa. Mutta niitä maailma vihaa, jotka haukkuvat ja soimaavat siviöitä ihmisiä vääryydestä ja jumalattomasta elämästä. Jumala pani profeetaita haukkumaan ja soimaamaan vanhan testamentin ihmisiä, mutta sen aikaiset ihmiset suutuit profeetaille sen haukkumisen tähden, ja karkaisit vihaisesti profeettain päälle. Sillä sen aikaiset ihmiset olit saaneet sen vakuutuksen riettaalta, että he olit eläneet siviästi ja jumalisesti, ettei olis tarvinnut kukaan tulla heitä soimaamaan vääryydestä ja jumalattomasta elämästä. Vihollinen oli antanut vanhan testamentin ihmisille sen vakuutuksen, että profeetat olit väärät profeetat ja villihenget, jotka ei antaneet kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa. Koska profeetat ennustit vielä valtakunnalle pahaa, suutuit he vielä enemmän ja sanoit profeetalle:” Sinä valehtelet. Ei ole Herra niin sanonut.” Sen haukkumisen tähden ja soimausten tähden suutuit sen aikaiset ihmiset niin hirmuisesti profeetaille, että heidän täytyi vuodattaa profeettain verta; jonka tähden Vapahtaja soimaa heitä tämän päivän evankeliumissa. Katso, minä lähetän teille profeetat ja viisaat, ja kirjanoppineet; ja niistä te muutamat tapatte ja ristiinnaulitsette, ja muutamat te pieksätte teidän synagoogissanne, ja vainootte kaupungista kaupunkiin. Mutta ne väärät profeetat, jotka ei ollenkaan haukkuneet kansaa, vaan saarnaisit suloisesti maailman ihmisille, ja lupaisit kaikille onnea ja autuutta, niitä ne kiitit hyväksi. Ei kukaan semmoisia profeetaita vihannut eli vainonnut. Mutta Herra valittaa profeetan Esajaksen kautta, että he ovat mykät koirat, ei he hauku ketään. Mutta mykät koirat hirtetään. Ei mykät koirat tee yhtään apua talon Isännälle. Koska varkaat tulevat varastamaan pimeyden aikana, pitäisit talon koirat haukkuman niin, että ihmiset heräisit. Mutta mykät koirat ei hauku ketään. Ja varkaat, jotka ovat sangen vihaiset koirille sen haukkumisen tähden, pääsevät kyllä varastamaan, koska koirat ovat mykät. Ja juuri sen saman haukkumisen tähden olit sen aikaiset ihmiset vihaiset profeetaille. Ja sen saman haukkumisen tähden suuttuvat vielä nytkin tämänaikaiset siviät ihmiset ja armonvarkaat. Niille koirille he suuttuvat, jotka haukkuvat. Ei tämänaikaiset armonvarkaat suutu niille mykille koirille, jotka ei hauku ketään. Mutta niille ne suuttuvat, jotka haukkuvat, sillä niitten koirain tähden ei pääse armonvarkaat varastamaan. Varkaat tahtovat sen koiran hirttää, joka haukkuu. Mutta mykille koirille he antavat lihapalaisen, että he olisit aina mykät.

Niin kuin vanhan testamentin siviät ja kunnialliset ihmiset suutuit profeetaille sen haukkumisen tähden, eikä saaneet omantunnon rauhaa ennen kuin he pääsit niitä tappamaan, niin ovat myös uuden testamentin siviät ja kunnialliset ihmiset vihanneet kristityitä sen haukkumisen tähden, niin kuin me kuulimme äsken tämän päivän epistolasta. Ensinnä leikattiin Johannes Kastajan kaula poikki, koska hän oli haukkunut sen kuninkaallisen huoran. Se kuninkaallinen huora ei saanut omantunnon rauhaa, ennenkuin Kastajan pää kannettiin fatin päällä. Sen jälkeen tapettiin Vapahtaja sen haukkumisen tähden, koska Hän soimais seurakunnan parhaat miehet ulkokullatuksi ja kyykäärmeen sikiäksi, ja ennusti heidän valtakunnallensa pahaa. Sitte rupeisit juutalaiset ensinnä vihaamaan ja vainoomaan kristityitä sen haukkumisen tähden. Ensimmäinen kristitty, joka tapettiin kristillisyyden tähden oli Stefanus. Maailman herrat suutuit hirmuisesti, koska Stefanus soimais heitä ja sanoi: ”Te seisotte aina Pyhää Henkeä vastaan, niin kuin teidän isänne, niin myös te.” Sanokaan nyt, armonvarkaat, oliko tämä sana haukkuminen, koska heidän piti tämän sanan tähden niin hirmuisesti suuttuman? Mutta se näyttää siksi, ettei tämän maailman jumala salli palvelijoittensa kuulla yhtään ainoata Jumalan sanaa, jossa olis totuutta, mutta valheita hän sallii heidän uskoa. Koska juutalaisten valtakunta oli hävitetty pakanoilta, rupeisit pakanat vainoomaan kristityitä sen saman haukkumisen tähden. Jos kristityt ei olis haukkuneet pakanoita, niin olisit pakanat antaneet kristityille rauhan. Mutta koska kristityt ei malttaneet olla puhumatta, sen tähden suutuit pakanat kristityille, ja rupeisit heitä vainoomaan. Mutta jota enemmän kristityitä tapettiin, sen usiammaksi he tulit. Kristittyin joukko tuli suuremmaksi, vaikka pakanat heitä tapoit. Kristityt lisäännyit aina, ehkä kuinka hirmuisesti heitä piinattiin. Ja kristityt olit niin suuressa ilossa, ettei he paljon tunteneet kuolemankipua. Sitä ihmettelit pakanat, että kristityt olit niin rohkiat ja iloiset kuoleman hetkellä. Ja joka kerta, kuin kristityitä oli tapettu, tulit pakanat niin voimallisesti liikutetuksi kristittyin urhoollisuudesta, että heidän täytyi kääntyä kristillisyyteen. Mutta muutamat pakanat sanoit, että kristittyin rohkeus ja ilo kuolemassa tulee heidän irstaisuudestansa. Muutamat pakanat sanoit, että kristityt ovat pahoilta hengiltä riivatut. He ovat liitossa perkeleen kanssa, ja sen tähden ovat he niin rohkeat, irstaiset ja uppiniskaiset. Ei he tottele esivaltaa ja heitä pois sen väärän uskon, joka heillä on. Pakanoilla oli se usko, että kristityt olit väärät profeetat ja villihenget, jotka ei anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa. Sen haukkumisen tähden olit pakanat suuttuneet, eikä niinmuodoin saaneet omantunnon rauhaa, ennen kuin he pääsit makkaroita tekemään kristittyin verestä. Ja kymmenen kertaa he noudit valkian helvetistä.

Toinen tutkistelemus. Kuinkas maailman lapset ilmoittavat vihansa? Ensiksi he ilmoittavat vihansa tinkaamisessa. Niin me kuulemme tämän päivän epistolassa. He riitelit ensinnä Stefanuksen kanssa, ja toit edes järjen skäliä eli järkisyitä, että heidän uskonsa oli oikia usko. Mutta koska maailman lapset ei voineet vastaanseisoa sitä viisautta ja sitä Henkeä, jonka kautta Stefanus puhui, silloin he rupeisit lain voimalla ja valheen hengellä yllyttämään maailman herroja kristittyin päälle. Ja maailman herrat, jotka pikemmin noutavat valkian helvetistä, millä he näkevät makkaroita tehdä, ovat aina valmiit uskomaan valheita, ja tuomitsevat kristityitä sen lain jälkeen, jonka he ovat itse tehneet. Ei suinkaan yksinkertaiset tunne kaikki mutkat laissa, vaikka hekin freistaavat vääntää oikeuden, koska piru otetaan edusmieheksi. Mutta maailman herrat, ne saattavat oikeudesta tehdä vääryyden, ja vääryydestä he saattavat tehdä oikeuden, niin että kristityt tulevat lain rikkojaksi. Erinomattain koska kuuden markan miehet pääsevät vannomaan, että niin ja niin on kristitty sanonut. Niinpä me kuulemme nyt tämän päivän epistolasta, että kristityn viholliset sääsit miehiä, ja asetit väärät todistajat sanomaan: ”Ei tämä mies lakkaa puhumasta pilkkasanoja tätä pyhää sijaa ja lakia vastaan. Sillä me olemme kuulleet hänen sanovan: ”Jeesus Nazarenus hävittää tämän sijan ja muuttaa säädyt, jotka Mooses meille antoi.” Tämä todistus Stefanusta vastaan oli sula valet. Mutta mitäpä kuuden markan miehet huolivat? Kyllä ne todistavat vaikka mitä kristittyin päälle. Ja maailman herrat pääsevät sitte lain jälkeen tuomitsemaan, että Stefanus on lain rikkonut ja pilkannut Jumalata. Ja sen asian tähden pitää hänen kuoleman.

Sillä lailla ovat juutalaiset ja pakanat ilmoittaneet vihansa kristityille. Mutta tämän aikaiset juutalaiset ja pakanat ei malta odottaa siksi, kun kristityt maailman lain kautta tuomitaan niin kuin Jumalan pilkkaajat, vaan he tahtovat varsin makkaroita tehdä, ennen kuin laki tuomitsee. Ei he malta odottaa siksi, kuin maailman herrat noutavat valkian helvetistä, vaan he tahtovat varsin nyrkillä ja sauvalla, kepillä ja halvoilla, käydä kristittyin päälle, että he pääsisit pian verta lakkimaan. Tämänaikaisilla pakanoilla on niin hoppu verta lakkimaan, ettei he malta odottaa siksi kuin tuonen pata kiehuu. Aivan uutena nämät pakanat tahtovat syödä kristittyin lihaa ja lakkia kristityn verta. Vaikka profeetta Elias sanoi:” Siinä samassa paikassa, kussa koirat ovat lakkineet eli nuolleet Nabothin verta, pitää heidän nuoleman sinun vertasti.” Se oli yksi kristittyin vihollinen, jolle profeetta Elias niin sanoi. Mutta ei hän uskonut, että tuonen koirat pitää lakkiman hänen vertansa. Eikä taida vielä nytkään kristittyin viholliset uskoa, että tuonen koirat pitää lakkiman heidän vertansa helvetissä niin kauan kuin he täällä lakkivat kristittyin verta.

Ottakaamme nyt vaari Vapahtajan sanoista tämän päivän evankeliumissa, koska Hän lukee tuomion niille, jotka vainoovat profeetaita ja vuodattavat niiden verta, että teidän päällenne pitää tuleman kaikki vanhurskas veri, joka vuodatettu on maan päällä hamasta vanhurskaan Abelin verestä. Tässä kuulevat verikoirat tuomionsa, mutta yhtä hyvin he ulvovat, koska he saavat hajun kristittyin verestä. Ei nälkähukat malta, jos mikä olis, imemästä kristityn verta. Eikä ole vielä riettaan peräsuoli saanut kyllänsä. Kyllä he vielä tekevät makkaroita kristittyin verestä, ennen kuin maailma loppuu. Mutta ehkä kuinka hirmuisesti lohikäärme irvistelis niille kristityille, jotka tahtovat antaa hänelle tervasutin kyrsäksi, kuitenkin pitää heidän valmistaman lohikäärmeelle tervasta semmoiset lääkitykset, että hän pakahtuu, niin kuin Danielin aikana. Koska nimittäin pakanat Danielin aikana pidit lohikäärmeen jumalana, niin kuin he vielä nytkin pitävät lohikäärmeen jumalana, joiden sydämen juuressa käärmeen siemenet puikivat niin usein, kuin heitä manataan ja soimataan. Jos lohikäärmeelle ja hänen siemenellensä annetaan tervasuti kurkkuun, niin se pakahtuu. Ja kristityt, joiden verta lohikäärme ja hänen siemenensä ovat imeneet, pitää viimein iloitseman ja kiittämän Mikaelia, Ylimmäistä Enkeliä, sen suuren voiton edestä, koska he, puetetut valkeilla vaatteilla, ja palmut heidän käsissänsä, rupeevat veisaamaan Siionin vuorella kiitosta, kunniata ja ylistystä sille suurelle Kuninkaalle: Aamen, hallelujaa. Silloin pitää se hävitöin Baabelin portto, joka on imenyt kristittyin verta, istuman hiillusten päällä keskellä pohjattomuutta ja huokaaman. Mutta hänen huokauksiansa ei kuule muu kuin maailman ruhtinas. Aamen