Puhtaat Saarnat 1, numero 17.

 

2. JOULUPÄIVÄNÄ 1858, EHTOOSAARNA

 

Autuaat olette te, koska ihmiset vihaavat ja vainoovat teitä vanhurskauden tähden ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan valhetellen minun tähteni. Iloitkaat ja riemuitkaat, sillä teidän palkkanne on suuri taivaassa, sillä näin he vainosivat profeetoita, jotka teidän edellänne olivat. Matt.5:11-12.

 

Näillä sanoilla kehoittaa Vapahtaja opetuslapsia uskomaan, että heidän palkkansa on suuri taivaassa, koska maailman ihmiset vihaavat ja vainoovat heitä vanhurskauden tähden, ja puhuvat kaikkinaista pahuutta heitä kohtaan valhetellen Jesuksen nimen tähden. Mutta ei Jesuksen opetuslapset ensin uskoneet, että heitä vainotaan Jesuksen nimen tähden, vaan he luulivat, että Jesus tulee maalliseksi kuninkaaksi, ja että he Kristuksen kautta pääsevät rikkaaksi ja maailman kunniaa saamaan.

Tällä ajalla ei ole ketään, joka uskoo, että hän kristillisyyden kautta pääsee rikastumaan ja maailman kunniaa saamaan. Mutta niitä on monta, jotka ovat niin hullut olleet, että jos he alkavat totisen katumuksen ja parannuksen tekemään, niin he tulevat köyhiksi. Mutta minä en usko, että yksikään on kristillisyyden kautta köyhäksi eli rikkaaksi tullut, mutta jumalatoin elämä on paljon ihmisiä tehnyt köyhäksi.

Koska tämä heräys tapahtui, silloin ei ole yksikään ajatellut sen päälle, että maailman suruttomat ihmiset alkavat heränneitä vihaamaan ja vainoomaan vanhurskauden tähden, mutta ei ollutkaan pitkä aika ennen kuin suruttomat rupesivat heränneitä vihaamaan. Jos heränneet olisivat olleet mykät koirat ja antaneet suruttomain mennä rauhassa helvettiin, olisivat he kukatiesi saaneet rauhan maailmalta. Mutta koska heränneet rupesivat puhumaan parannuksesta maailmalle, silloin suuttuivat maailman orjat. Lohikäärme rupesi hampaitansa näyttämään kristityille. Jos vielä perkeleen orjat eivät ole päässeet lain voimalla imemään kristittyin verta, niin kuin ensimmäisessä kristillisyydessä, niin on tarkoitus kuitenkin ollut hyvä. Mutta emme tiedä, mitä vielä täst´edes tapahtuu, jos lainoppineet ja fariseukset noutavat valkean helvetistä, millä näkevät makkaroita tehdä kristittyin verestä.

Mutta meillä on se toivo ja uskallus Jumalaan, että Hän vahvistaa kristittyin uskoa, että he jaksavat kärsiä kaikki ne vaivat, joita perkele ja maailma saattavat heidän päällensä. Me uskomme, että se suuri sankari, joka on itse sotinut kuoleman, perkeleen ja helvetin kanssa ja on hyvän kilvoituksen kilvoitellut, se suuri Ristinkantaja, joka on ennenkin vahvistanut heikkomielisten sydämet, saattaa vielä nytkin vahvistaa nääntyneet polvet ja nostaa väsyneet kädet, että he jaksaisivat sotia ja kilvoitella siinä suuressa sodassa ja kilvoituksessa maailmaa, kuolemaa ja helvetin voimaa vastaan, hyvin tietäen, että tämän maailman vaivat eivät ole mitään sen suuren kunnian ja autuuden suhteen, joka heitä odottaa toisella puolen hautaa.

Autuaat olette te, koska ihmiset teitä vainoovat vanhurskauden tähden ja puhuvat kaikkea pahuutta teitä vastaan valhetellen minun nimeni tähden. Iloitkaat ja riemuitkaat, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat profeetoita, jotka teidän edellänne olleet ovat. Katsokaat, valkeat vaatteet annetaan marttyyrikruunun voittajille ja palmut heidän käsiinsä. Rukoilkaat sitä suurta Ristinkantajaa, jonka orjantappurakruunu on muuttunut kunnian kruunuksi, vaikka se on pilkaksi pantu päähän! Rukoilkaat, te Jesuksen opetuslapset, jotka olette seuranneet Kristusta ja noudattaneet Hänen verisiä askeleitansa. Rukoilkaat, että Hän antaisi teille voimaa ja väkevyyttä sotimaan ja kilvoittelemaan urhoollisesti loppuun asti. Kuule meitä, Isä meidän, jne.

 

Evankeliumi Matt. 23: 34-39.

 

Tämän päivän evankeliumissa soimaa Vapahtaja Jerusalemin kaupungin asuvaisia profeettain vainoomisesta ja osoittaa, että vainoojain päälle pitää tuleman kaikki se vanhurskas veri, joka on vuodatettu maan päälle hamasta vanhurskaan Abelin verestä. Ei ole hauskaa kristityille kuulla ja nähdä, että se vanhurskas veri, joka oli vuodatettu neljä tuhatta ajastaikaa, piti viimein tuleman niiden päälle, jotka viimeiset kristittyin vainoojat olivat. Ei ole hauskaa kristityille kuulla ja nähdä, että heidän verensä vaikuttaa semmoisen hirmuisen rangaistuksen, että monen tuhannen pakanan veri vuodatetaan yhden kristityn veren kostoksi, koska vanhurskaan Abelin veri piti vielä kostettaman neljä tuhatta ajastaikaa jälkeen, se oli neljäskymmenes polvi Kainista.

Jos kristittyin vallassa olisi tämä ankara vanhurskaus, niin totta he säästäisivät pakanain verta, erinomattain, koska he kuulevat, että yhden vanhurskaan miehen veri kostetaan monen tuhannen pakanan verellä. Koska vanhurskaan Abelin veri huutaa kostoa murhaajain päälle, silloin tuhansittain pakanain verta vuodatetaan maan päälle, ja neljäskymmenes polvi Kainin sukukunnasta saapi kärsiä suuremman rangaistuksen, koska Jumala näin hirmuisesti rankaisee niitä, jotka kristittyin verta ovat imeneet. Mitäs meidän pitää ajatteleman niistä, jotka eivät ole meidän ymmärryksemme jälkeen vainonneet kristityitä, mutta eivät ole olleet kristittyin puolestakaan, koska heidän henkensä oli vaarassa? Nikodeemus ei ole vainonnut kristityitä, ei hän ole murhamiesten kanssa seurassa ollut, mutta ei hän ole puolestakaan ollut, koska hän olisi saattanut hänen henkensä varjella. Minä luulen, että Nikodemus ja hänen uskonsa veljet ovat samassa luolassa kun muutkin Kristuksen murhaajat.

Koko Raamattu osoittaa, että Jumala kostaa hirmuisesti kristittyin verta hamasta vanhurskaan Abelin verestä. Mutta ei kristityillä ole iloa siitä, että Jumala näin rankaisee ja ankarasti kostaa heidän vertansa, vaan siitä on kristityillä ilo, että Jumala on antanut heille uskon voimaa ja väkevyyttä, että he jaksavat kärsiä ja ulosseisoa kaikki vaivat, että he jaksavat niin paljon uskoa, että he saattavat henkensä ja verensä uhrata Jesuksen nimen tähden, että he jaksavat iloiset olla vankeudessa, pimeydessä, kuoleman laaksossa ja haudan partaalla, että he saattavat mennä valkeaan Jesuksen nimen tähden. Siinä on teille koettelemusta, te marttyyrin jälkiä kulkevaiset, te ristiinnaulitun ja orjantapuroilla kruunatun Kuninkaan seuraajat, jos te jaksatte seurata Hänen verisiä askeleitansa Golgatan mäelle eli Pääkallon paikalle. Mutta jos te nukutte yrttitarhassa, kussa Vanhin hikoilee verta, niin ette jaksa siinä tilassa kyllä kauas seurata sitä suurta Ristinkantajata ennen kuin te olette valmiit kieltämään Jesusta.

Ette ole vielä vereen asti kilvoitellen olleet syntiä vastaan, mutta sen me tiedämme, että oikeat kristityt eivät ole säästäneet eli rakastaneet henkeänsä kuolemaan asti. Apostolit ovat kiittäneet itseänsä autuaaksi, koska Herra katsoi heidän mahdolliseksi jotakin kärsimään Jesuksen nimen tähden. Ja meidän toivomme on, että tässä löytyy muutamia, ehkä harvoja sieluja, jotka jaksaisivat jättää vanhemmat, lapset ja rakkaat puolisot Jesuksen nimen tähden, jos he ainoastansa kilvoittelevat kalliimmassa uskossansa loppuun asti. Ja älkäät uskoko, että rietas jättää teitä kiusaamatta ja vainoomatta, sillä hänen vihansa on hirmuinen niitä kohtaan, jotka rakastavat Jesusta ja uskovat Hänen päällensä.

Kilvoitelkaat, että voittaisitte ijankaikkisen elämän kruunun. Ei olekaan enää kuolema kaukana. Pian tulee kuoleman enkeli leikkaamaan viinapuun oksia maan päältä. Pian tulevat vieraat taivaasta katsomaan, kuka nyt olisi valmis astumaan kuoleman paikalle Jesuksen nimen tähden! Joka ei rakasta henkeänsä kuolemaan asti, hän saapi ne valkeat vaatteet, joita marttyyrit ovat saaneet, ja kuoleman haavat tulevat kunnian merkiksi taivaan valtakunnassa. Aamen.