Puhtaat Saarnat 1, numero 35.

1. SUNNUNTAINA PAASTOSSA 1851 PÄIVÄSAARNA

Poikani, jos sinä tahdot olla Jumalan palvelija, niin valmista sinuas kiusaukseen. Syyrak. 2: 1.

Näistä Syyrakin sanoista kuuluu, että jokainen, joka tahtoo olla Jumalan palvelija, saapi valmistaa itsensä kiusaukseen, sillä ei ole kuulunut vielä, että mailman lapset kiusataan perkeleeltä. Ei löydy yhtään ainoaa esimerkkiä Raamatussa, että rietas olis kiusannut omiansa, jotka häntä uskollisesti palvelevat. Mutta Jumalan lapsia hän kiusaa hirmuisesti, niin kuin Jobia, Davidia, Lutherusta, ja vielä Jumalan Poika kiusattiin perkeleeltä, josta me siis näemme ja ymmärrämme, että Syrakki on vähäisen koetellut, koska hän kirjoittaa pojallensa toisessa luvussa ja ensimmäisessä värsyssä: “Poikani, jos tahdot olla Jumalan palvelija, niin valmista sinuas kiusaukseen.” Tästä kuuluu niin kuin Syrakin poika ei olis vielä tuntenut mitään perkeleen kiusauksia. Ja me tiedämme, että suruttomat ei tiedä paljo mitään perkeleen kiusauksista, sillä ei vihollinen tahdo niitä kiusata, jotka häntä uskollisesti palvelevat ajatuksilla, sanoilla ja töillä.

Kyllä tosin suruttomat pitävät sen suurena kiusauksena, koska paloviina loppuu, eli koska joku hevoinen tulee pois, eli koska heillä on grina lapsi, eli koska joku vahinko eli vastoinkäyminen tapahtuu mailmassa. Mutta ei tämä ole se kiusaus, josta Syrakki puhuu pojallensa, vaan se on yksi hengellinen ja sisällinen kiusaus, josta Syrakki tässä puhuu. Sen kaltaisia sisällisiä kiusauksia synnin orjalla ei ole, sillä kaikki suruttomat sanovat näin: “Ei meillä ole riettaan kanssa mitään tekemistä.” Ja me tiedämme ja uskomme myös totisesti, että suruttomilla mailman orjilla ei ole riettaan kanssa mitään tekemistä, sillä net ei tunne riettaan kiusauksia. Ja minkä tähden rietas pitäisi niitä kiusaaman, jotka häntä uskollisesti palvelevat? Kyllä rietas niille antaa siivon rauhan.

Mutta Jumalan lapsia perkele kiusaa hirmuisesti, niin kuin kaikki pyhät valittavat. Ja koska vihollinen ei antanut Jumalan Pojalle rauhaa, mutta rohkeni myös häntä kiusata, mitä hän sitte tekee muille Jumalan lapsille, joita hän luulee voittavansa, niin kuin hän myös on muutampia voittanut, esimerkiksi Davidin, koska hän meni Batseban tykö ja teki huorin, niin myös silloin, koska hän yllytti Davidia lukemaan kansaa; silloin saatana nousi Israelia vastaan, ja lykkäis Davidille mieleen, että hänen piti lukeman kansa. Mutta Davidille tuli omantunnon vaiva siitä synnistä ja totinen katumus, koska profeeta Nathan soimais häntä, ja sen tähden Jumala antoi hänelle sen synnin anteeksi. Koskas nyt perkele sillä lailla kiusaa suruttomia? En ole minä kuullut suruttomia valittavan, että vihollinen heitä kiusaa. Mutta heränneet ja kristityt valittavat kovin, että vihollinen ei anna heille yhtään rauhaa.

Koska nyt asia niin on, että vihollinen ei kiusaa suruttomia, vaan ainoastans heränneitä ja kristityitä, niin saavat nyt kaikki suruttomat ja armon varkaat ottaa tämän tuntomerkin itsellensä, että heillä ei ole mitään tekemistä perkeleen kanssa, sillä he ovat juuri perkeleen ja mailman rintalapset, ja istuvat niin kuin hiljaiset lapset riettaan sylissä, eli täyttävät niin uskollisesti kaikki riettaan aivoitukset, ettei ole riettaalla yhtään syytä, minkä tähden hänen pitäis omia lapsiansa kiusaaman. Eikä mailman lapset tunne muita perkeleen vaikutuksia kuin ainoastans vanhan Adamin voimaa, ja huoruuden vaikutuksia, joita he kuitenkin pitävät luvallisena. Vanha Adami muuttuu totuuden saarnaajaksi heidän mielessänsä ja huoruus muuttuu rakkaudeksi. Ahneus muuttuu luvalliseksi elatuksen keinoksi, juopumus tulee taivaalliseksi iloksi, ja paloviina muuttuu lääkitykseksi, kunnia muuttuu hyväntahtoisuudeksi, ja omavanhurskaus siveydeksi. Ei olis rietas niin voimallinen suruttomassa kansassa, jos hän ei muuttais itsensä valkiuden enkeliksi, niin kuin esimerkiksi hengellinen viha muuttuu omantunnon vaatimiseksi. Vanha Adami muuttuu totuuden saarnaajaksi, omavanhurskaus muuttuu Jumalan vanhurskaudeksi ja kunnian rietas muuttuu Jumalan kunniaksi.

Koska nyt Jumalan Pojan kiusauksista on kirjoitettu tämän päivän evankeliumissa, josta maailman suruttomat ihmiset ei tiedä mitään, niin pitää meidän tänä päivänä selittämän, mitkä viholliset net ovat, jotka estävät suruttomia katumuksesta. Sillä samat kiusaukset tulevat kaikille heränneille ja kristityille, joista tämän päivän evankeliumissa on kirjoitettu, ja samat kiusaukset voittavat suruttomia, vaikka ei ne niitä tunne. Me näemme, että enkelit palvelevat niitä, jotka riettaan kiusauksia voittavat. Taivaan enkelit iloitsevat, koska Jumalan Poika on voittanut perkeleen kiusauksia. Taivaan enkelit iloitsevat, koska kristityt voittavat kiusauksia. Taivaan enkeleille tulee ilo yhdestä syntisestä, joka hänensä kääntää ja parantaa. Jos joku syntinen tänäkin päivänä kääntäis itsensä parannukseen, niin tulis taivaan enkelille suuri ilo hänestä. Me toivomme ja rukoilemme, että Jumalan Poika, joka on tänä päivänä voittanut kaikki vihollisen kiusaukset, rukoilee niiden harvain sieluin edestä, jotka suuressa kiusauksessa ovat, koska Hän on kiusattu niin kuin mekin, kuitenkin ilman synnittä. Kuule sinä suuri kiusausten voittaja niiden huokaukset, jotka suuressa kiusauksessa ovat Isä meidän, joka olet taivaissa.

Evankeliumi Math. 4: 1-11.

Me kuulemme ylösluetusta evankeliumista, kuinka Jesus vietiin Hengeltä korpeen kiusata perkeleeltä. Mutta koska me olemme jo ennen osottaneet, ettei ole suruttomilla sen kaltaisia kiusauksia kuin heränneillä ja kristityillä, jotka tuntevat saman kaltaisia kiusauksia kuin Kristus, niin emme saata suruttomille selittää näitä Kristuksen kiusauksia niin että se tulis heille ylösrakennukseksi. Sillä suruttomat pitäisit ensinnä heräämän, ennen kuin he saattaisit tuta samankaltaisia kiusauksia kuin Kristus on tuntenut. Muutamat suruttomat luulevat, että rietas heitä kiusaa, koska kristityt tulevat heitä tuomitsemaan. He sanovat, että mailma heitä vihaa, koska kristityt osottavat heille Jumalan ankaran vanhurskauden. Vielä armonvarkaat kantavat kristittyin päälle, että he ovat kristittyin vainoojat, jotka ei anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa. Kristityt ei anna armonvarkaita mennä rauhassa helvettiin; he pilaavat armonvarkaan pehmiätä sydäntä ja kehoittavat lähimmäistänsä vihaan, jonka kautta armonvarkaille tulee yksi paha ja kalvava omatunto, hänelle tulee yksi paha ja kalvava sydän kristittyin tuomion kautta, niin ettei armonvaras jaksa enää uskoa, että hän semmoisessa tilassa ja semmoisella sydämellä pääsee taivaaseen. Semmoisia kiusauksia suruttomat tuntevat niissä paikoissa, kussa löytyy muutampia kristityitä, jotka ei anna suruttomille omantunnon rauhaa. Rietas kääntää heidän silmänsä nurin, että he katsovat kristityitä kiusaajaksi ja kristittyin vainoojaksi.

Mutta siinä paikassa, kussa ei ole kristityitä ollenkaan, siinä paikassa ei ole semmoisia kiusauksia suruttomilla. Semmoisessa paikassa saavat kaikki suruttomat mennä rauhassa helvettiin. Löytyy niitä muutampia suruttomia, jotka kiusataan perkeleeltä tällä lailla: koska kunnia ja omavanhurskaus varjelee jonkun siviän huoran työllisestä huoruudesta jos siinä tilaisuudessa joku kiusaaja tulee ja tahtoo häntä kiusata huoruuteen, niin sotii tämä siviä huora sen kaltaisia kiusauksia vastaan, ja käskee narria pois mennä, jotka tukkivat viereen. Muutampi siviä huora kynsii ja tukistelee niitä narria, jotka tahtovat häntä huoruuteen, ja sitte ajattelee hän, että hän on voittanut yli sen kiusauksen. Mutta kenenkä voimalla hän semmoisen kiusauksen on voittanut? Moni on heräyksen jälkeen tunnustanut, että kunnia on häntä varjellut huoruudesta, ja pelko köyhyydestä, jos tulis sikiä. Mutta ei tämä ole semmoinen kiusaus, josta puhutaan tämän päivän evankeliumissa, sillä ei kiusaaja ole sanonut Kristukselle: “Mene huoraamaan!” eli “mene nyt varastamaan, mene nyt juomaan ja tappelemaan”, sillä rietas arvaa, ettei Jumalan Poika ole semmoinen kuin Absalom, joka meni julkisesti ja koko Israelin silmien edessä huoraamaan, koska yksi riettaan orja käski hänen niin tehdä. Mutta kiusaaja pani sen kaltaisia kiusauksia Kristukselle, joissa ei olis itsestänsä syntiä ollut, jos Jumala olis käskenyt niitä tehdä, esimerkiksi ensimmäinen kiusaus: “Sano, että nämät kivet leiviksi tulevat.” Ei luonnollinen järki ymmärrä sen synniksi, että luvallisella tavalla sammuttaa nälkänsä, jos vielä kivistä eli savesta tehtäisiin leipä. Mutta se olis tullut synniksi sillä lailla, että rietas olis päässyt soimaamaan ja sanomaan: “Jopa sinä teit niin kuin rietas käski.” Ja siitä olis tullut riettaalle suuri ilo, jos Jumalan Poika olis tehnyt niin kuin rietas käski.

Me näemme ainoastans tässä seurakunnassa, kuinka suuri ilo tulee riettaan enkeleille, jos joku kristitty tekis niin kuin he käskevät. Jos joku kristitty esimerkiksi maistais isoa viinaa eli kirkkoviinaa viinaporvarin käskyn jälkeen, niin on tuo valmis huutamaan mailmalle: “Jopa yksi kristitty ryyppäs viinaa, ja tuommoiset ovat kristityt!” Mutta jos surutoin ryyppäis korttelin eli puoli kannua paloviinaa eli rommia yhtä haavaa, ei siitä mitään. Ja kuinkapa viinaporvarin hyvä tarjous tulee suruttomalle ja armonvarkaalle kiusaukseksi; ei se ole mikään kiusaus hälle, joka pitää juopumisen luvallisena ja tarpeellisena. Mutta kristityn varoitus juomarille, ettei pidä juomarit taivaan valtakuntaa perimän, se sana tekee juomarille pahaa. Sillä rietas lykkää hänelle mieleen, että tuo villihenki tulee häntä estämään nautitsemasta Jumalan viljaa.

Niin myös yksi hävitöin huora, koska vanhemmat tahtovat häntä estää huoruudesta, niin suuttuu hän vanhemmille ja katsoo heitä kiusaajaksi, jotka tahtovat hänen estää nautitsemasta lihan huvitusta, mutta kiusaajaansa ja huorakumppaniansa hän rakastaa, joka häntä hopittaa helvettiin. Tämmöiset ovat surut toman kiusaukset. Net ovat Jumalan puolesta ja vanhinten puolesta ja kristittyin puolesta varoitukset, rakkauden manaukset, mutta yksi sokia synnin orja katsoo niitä kiusaukseksi. Koska vanhemmat vetävät huoraa huorivuoteesta, katsoo huora vanhempansa viholliseksi, joka tahtoo häntä estää huoruudesta. Ja koska vanhin kurittaa muutampia lapsia varkaudesta, suuttuvat ne pienet varkaat vanhemmalle, joka estää heitä varkaudesta.

Semmoisille huorille ja varkaille tulevat vanhemmat ja kristityt kiusaajaksi, sillä ne estävät niitten huorien ja varkaiden onnellisuutta ja autuaallista lihan huvitusta, jota ne rakastavat, ja jossa synnin harjoituksessa he löytävät ilonsa ja autuutensa. Semmoiset ovat suruttoman kiusaukset. Jumala muuttuu heidän silmissänsä kiusaajaksi, vanhemmat muuttuvat kiusaajaksi, esivalta muuttuu kruunun varkaitten kiusaajaksi, kristityt muuttuvat armonvarkaitten kiusaajaksi. Kaikki, jotka tahtovat estää suruttomia syntisiä synnin juoksusta, tulevat kiusaajaksi. Ja niille suruttomat suuttuvat, jotka tekevät työtä heidän parannuksensa päälle.

Mutta oikiat kiusaajat, net on parhaat ystävät. Niin on esimerkiksi varkaan paras ystävä se, joka hänen varastetun kalunsa kätkee; huoran paras ystävä on se, joka häntä huoruuteen kiusaa, ja viinaporvari on juomarin paras ystävä, joka hänen viinahimonsa sammuttaa. Semmoiset kiusaajat, jotka tekevät monta sielua onnettomaksi ja auttavat suruttomia pikaisesti onnettomuuteen, niitä yksi surutoin synnin orja ei pidä kiusaajana, mutta auttajana ja parhaana ystävänä.

Ei sovi meidän selittää suruttomille, kummoiset kristittyin kiusaukset ovat, sillä ei ne kumminkaan ymmärrä, vaikka niitä selitettäisiin. Mutta yhden siviän ihmisen kiusaukset meidän pitäis vähäisen selittämän. Yksi siviä ihminen tahtoo kaikella muodolla välttää niitä grouvimpia syntiä, ja sen tähden hän välttää myös semmoisia syntiä, joiden kautta hän tulis kunniattomaksi. Yksi kohtuullinen juomari maistelee vähäisen, kunnian tähden. Mutta ei niin paljon, että se liikuttais mieltä. Mutta ei kohtuullinen juomari ymmärrä, että hän tulee juomarille kiusaajaksi ja omille lapsille pahennukseksi, ja tekee niitä helvetin lapsiksi pahemmin kuin hän itse on.

Yksi siviä huora välttää myös kaikella muodolla, ettei hän sekaantuis lihalliseen työhön. Mutta ei hän muitakaan estä siitä synnistä, sillä ei siviä huora tahdo koiran ja väärän profeetan nimen kantaa. Jos joku hyvä ystävä tarjoo kohtuulliselle juomarille enemmän kuin mitä hän tuntee hyvin kantavansa, silloin tuntee hän kiusauksia siitä, mutta sotii aina niitä kiusauksia vastaan, ja niin kuin hän luulee voittavansa kaikkia kiusauksia, niin myös siviä huora sotii huoruuden kiusauksia vastaan. Mutta ei hengen miekalla eikä uskon kilvellä. Mutta kynsillä kynsii, jalvoilla potkii, hampailla puree kiusaajaansa ja sillä lailla hän luulee voittavansa kaikkia kiusauksia. Mutta yhtä hyvin antaa hän itsensä allepäin, koska tulee semmoinen kiusaaja, joka on hyvin viekas, joka tulee friarin haamulla ja varastaa ensinnä sydämen, viimein saapi hän tehdä siviän huoran kanssa kaikki, mitä hän tahtoo. Sen kaltaisia kiusauksia vastaan ei ole siviällä huoralla sota, eikä sota-aseita, ja saavat vielä kristityt tyttäret varoittaa itsensä niistä vääristä profeetoista, jotka tulevat heidän tykönsä lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaiset sudet. Sillä semmoiset tekevät itsensä katuvaiseksi, murheelliseksi, nöyräksi, ja kristityt tyttäret tulevat sen kautta petetyksi, sillä semmoiset narrit varastavat pian sydäntä, ja saavat pian suostumaan tekoihinsa. Moni on jo sillä tavalla tullut petetyksi kiusaajalta.

Varoittakaat sydämenne, te harvat sielut, jotka tunnetta sen ruman tuliset nuolet. Pankaat uskon kilpi nuolia vastaan, ja lyökäät hengen miekalla, sillä vihollinen käypi ympäri niin kuin kiljuva jalopeura etsein, ketä hän sais niellä. Ei ole vihollinen niin vaarallinen, koska hän tulee jalopeuran haamulla eli karhun haamulla. Mutta koska hän muuttaa itsensä valkeuden enkeliksi, silloin hän on myös kristityille sangen vaarallinen. Sen tähden minä sanon vielä, varoittakaat sydämenne, te harvat sielut, jotka tunnette perkeleen kavaluutta, varoittakaat sydämenne, ettei se viekas kiusaaja pääsis varastamaan teidän sydämenne ja sen kautta sais teitä ansaan. Ei ole vihollinen niin vaarallinen, koska hän tarjoo kristityille vihaa, vainoa, häväistystä, kuolemata. Mutta koska hän tarjoo hyvää, silloin hän on vaarallinen.

Kyllä vihollinen aina välistäpäin avaa kristityille pohjattomuuden, ja antaa sieltä tulla semmoisen myrkyllisen savun, että he läkähtyisit. Mutta aina on kristityillä yksi pikkuinen reikä, yksi ahdas portti, josta he pääsevät pakenemaan elävän viinapuun rakoihin, koska ukkoinen Sinain vuorella kovin pauhaa. Mutta riettaan orjilla ei ole pakenemavaraa. Koska heille tulee hätä, niin heidän täytyy pysyä paikallans, heidän täytyy sanoa: “Ei ne minulle kelpaa.” Riettaan enkelit tulevat jumalattomia palvelemaan, ja heidän ruumiinsa saatetaan kunniallisesti hautaan, mutta heidän sielunsa saatetaan myös kunniallisesti helvettiin. Mutta köyhän Lazaruksen sielu viedään enkeleiltä Abrahamin helmaan.

Meidän toivomme on, että ne harvat sielut, jotka täällä kiusataan, ylönkatsotaan ja häväistään, pitää pian pääsemän kaikista kiusauksista ja kaikista vaivoista, koska se suuri sotasankari, joka tänä päivänä on ylitse voittanut kaikkia perkeleen kiusauksia, ja vielä ristin päällä huutanut: “Eli, Eli, Lama Sabaktani!” pitää tuleman avuksi niille harvoille sieluille, jotka täällä kiusataan, häväistään, vihataan ja ylönkatsotaan, koska he kantain Jesuksen ristiä noudattavat Jesuksen verisiä askeleita Yrttitarhasta Golgatan mäelle. Siellä saavat Jesuksen karitsat levätä Jesuksen ristin kohdalla katsellen niitä verisiä haavoja, joista sovintoveri vuotaa, ja viimein Sionin vuorella veisata kiitosta voitosta, koska kaikki kiusaukset loppuvat, ja kaikki kyyneleet pyyhitään pois, ja kaikki perkeleet pakenevat pohjattomuuteen. Silloin pitää autuaallisten iloääni kuuluman taivaaseen. Ja taivaan enkelit tulevat niitä palvelemaan, jotka täällä perkeleiltä kovin kiusataan. Amen. Ja Jumalan lasten päällekantaja pitää vaikeneman. Aamen.