Puhtaat Saarnat 1, numero 91.

 

27 SUNNUNTAI KOLMINAISUUDESTA 1856.

 

Minä olen nähnyt sinun huoruutes, sinun haureutes, sinun  häpeämät­ömän salavuoteutes, sekä kukkuloilla että kedoilla. Voi sinuas, Jesursalem! Koskas siis joskus tahdot puhdistaa itses? Jeremia. 13: 27.

Jumala on monessa paikassa puhunut Jerusalemin huoruudesta, haureudesta ja salavuoteudesta ja uhannut paljastaa hänen häpyänsä ja ottaa pois hänen koreutensa ja tehdä Sionin tyttären rupiseksi ja paljastaa hänen päänsä. Mutta ei ole vanhan Testamentin huorat huolineet profeettain uhkauksista, ei ne ole uskoneet, että Herra tekee heitä rupiseksi ja paljastaa heidän häpyänsä ja tekee heitä rupiseksi ja hirviäksi, vaan ne on enemmän uskoneet, mitä huorimiehet ovat viskutelleet korvaan, että  he tulevat huoruuden kautta morsiameksi ja emännäksi. Vaikka ei moni enää huoli huorastansa, koska hän on saanut huorata hänen kanssansa.

Kaikki profeetat nuhtelevat Jerusalemin         tytärtä huoruudesta, ja kaikki evankelistat ja apostolit puhuvat sitä vastaan ja osottavat, minkä kaltaiseksi huorat tulevat viimein. Mutta ei ole huorat sitä uskoneet ennen kuin he sait itse nähdä  ja koetella, mitä heidän huoruutensa on vaikuttanut. Ja ei ole vielä  sittekään vanhat huorat katuneet hulluutensa, vaan enemmän ovat vanhat huorat kehoittaneet nuoria huoruuteen. Sen tähden sanoo Herra profeetan Jeremian 13: 27. värsyssä: “Minä  olen nähnyt sinun huoruutes, sinun haureutes, sinun häpeämättömän salavuoteutes ja sinun kauheutes, sekä kukkuloilla että  kedoilla. Voi sinuas, Jerusalem! Koskas siis joskus tahdot puhdistaa itsiäs?”

Moni ajattelis, että  silloin on mahtanut olla huoruuden synti vallallansa, koska vanhassa Testamentissa niin paljon ja niin monessa paikassa puhutaan huoruudesta; koska profeetat niin paljon haukkuvat huoria ja huorimiehiä. Mutta minä  luulen, että  hyvin sen verta huoria ja huorimiehiä  löydetään tällä mailman ajalla kuin vanhassa Testamentissa, ainoastans että ne ovat nyt salavuoteudessa, ja kuka tiesi pahemmat kieltämään ja salaamaan sitä  syntiä, koska profeetat ei ole joka päivä  haukkumassa huoria ja huorimiehiä. Mutta jos Jumala ei ole vanhassa Testamentissa suojellut huoria, ei hän taida nytkään ottaa niitä  morsiameksi ilman puhdistamatta.

Sillä siviät pakanat ovat myös vihanneet huoruuden syntiä  ja haukkuneet huoria ja huorimiehiä. Kuinka suuri kauhistus mahtaa sitte huoruuden synti olla Jumalan edessä, joka saastuttaa ihmistä ja tekee hänen luontokappaleen vertaiseksi? Jumala oli niin kovin kauhtunut Israelin lasten huoruudesta, että hän kiitti sitä miestä, joka tappoi yhden miehen ja vaimon, jotka olit huoraamassa. Ja Jumala lupais sille miehelle suuren palkan. Mutta tällä  esimerkillä on Jumala tahtonut osottaa, kuinka suuri kauhistus Jumalalle tulee, koska hän näkee niitä kahdenjalkaisia luontokappaleita elävän niin kuin nelijalkaiset.

Vaikka muutamat mailman viisaat sanovat: “Koska Jumala on luonut sen kaltaisia jäsenitä, jolla ihminen saattaa huorata, ilmanki hän saapi sitte huorata.” Niin saarnaa huoruuden perkele, jolla ei ole jäsenitä  mitään. Ja muutamat sanovat, että  huoruuden synti on ainoastans heikkouden synti, ei se ole niin vaarallinen. Mutta miksis huorat ei jaksa enää uskoa, että  Jumala ottaa heitä syliin ilman katumuksetta?

Ennen tätä  heräystä on kaikki huorat uskoneet, että Jesus ottaa heitä syliin niin saastaisena kuin he ovat. Ne ovat uskoneet, että Jesus ei luule heitä uskottomaksi, vaikka he makaavat riettaan sylissä. He ovat ennen uskoneet, että Jumalan poika korjaa riettaan huoria niin kuin muutamat ihmisen pojat korjaavat toisen miehen huoran. Mutta nyt ei jaksa enää moni riettaan huora uskoa, ett  Jumalan poika korjaa riettaan huoria ennen kuin he tulevat puhdistetuksi saastaisuudestansa ja ottavat huorimiehistänsä eron.

Mutta ehkä nyt usiammat sen tietävät, ei ne kuitenkaan malta olla huoraamatta perkeleen ja mailman kanssa, ennen kuin he tulevat niin vanhaksi, että ei kelpaa enää riettaalle huoraksi, sitte vasta aikovat parannuksen tehdä. Kukas tiesi; laskeeko rietas huoransa eli ajaako hän huoransa pois helvetistä vanhuuden tähden. Mailman herrat panevat vanhoja huoriansa paskaa kantamaan, ja minä luulen, että piru tekee myös niin. Hän panee vanhat huorat pirun paskaa kantamaan. Koska he tulevat siihen paikkaan, kussa heidän ijäti oleman pitää, silloin saavat kantaa kaiken sen riettauden ja saastaisuuden, jonka piru on kurastanut. He saavat silloin tulla huoruuden valtakuntaan, kussa kaikki riettaan enkelit vahtaavat ja kurkistelevat ja pilkkaavat riettaan huoria ja veisaavat huoralaulujansa kissan äänellä.

Mutta ne viisaat neitsyt, jotka ovat pitäneet astioitansa puhtaana saastaisuudesta, ja ovat kynsineet veriin pirua, koska hän pakkais poveen, ne viisaat neitsyt, jotka ovat itkeneet ja parkuneet riettaan sylissä, koska taivaallinen ylkämies tuli verissä, haavoissa, murheessa ja sydämen ahdistuksessa pelastamaan köyhän ja ulosvalitun morsiamensa riettaan kynsistä, ne viisaat ja taitavat neitsyt, jotka ojetuilla käsillä huusit sille suurelle Ristinkantajalle ja orjantappuroilla kruunatulle Kuninkaalle, koska hän pirun huoneeseen tuli ja näki köyhän morsiamensa itkevän ja parkuvan riettaan kynsissä, ja kuuli hänen huutavan: “Rakas Vapahtaja, sinä orjantappuroilla kruunattu Kuningas, auta minua pirun kynsistä, sillä hän tahtoo minua väkisin pidättää!”

Net Zionin tyttäret, sanon minä, jotka näin ovat Jumalan avulla sotineet riettaan kanssa, ettei hän ole saanut enää huorata  heidän kanssansa, heidän pitää palavilla lampuilla ottaman sitä taivaallista ylkämiestä vastaan ja menemän hänen kanssansa hääsaliin. Ne saavat kuulla enkelit veisaavan: “Kunnia olkoon Jumalan korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto!” Kuule taivaallinen Ylkä köyhän ja mailmalta ylönkatsotun morsiamen rukous. Isä meidän, jne.

 

Tämän päivän evankeliumissa puhuu Vapahtaja kymmenestä neitsystä, joista viisi oli taitavata ja viisi tyhmää. Ja kaikki nämät neitsyt olit valmistaneet itsensä häihin, ottamaan ylkää vastaan lampuilla, niin kuin juudalaisten tapa oli. Nämät neitsyt olit niin muodoin morsiamen piiat, joidenka vuoro oli palvella morsianta, koska hänen piti vaatettaman itsensä morsiameksi. Tästä vertauksesta ymmärrämme sen verran, että Vapahtaja on ylkämies, ja Jumalan seurakunta on morsian, niin kuin keskinäinen olento uskovaisten ja Vapahtajan välillä on Raamatussa edespantu niin kuin morsian ja ylkä. Ja viimein Johannes Kastaja puhuu yljästä ja sanoo olevansa yljän ystävä, joka iloitsee, koska ylkä on saanut yhden morsiamen, jonka kanssa hän pitää häitä.

Mutta mitkäs ovat nyt ne neitsyt, eli ne morsiamen piiat, joidenka pitää ottaman ylkää vastaan? Ovatkos suruttomat siinä joukossa? Ovatkos suruttomat valmistaneet lamppunsa? Ovatkos suruttomat odottamassa, koska Jumalan poika tulee tuomiota pitämään? Minä arvelen, ettei ole suruttomat koko siinä joukossa. Sillä morsiamen piiat pruukaavat olla yljän elikä morsiamen ystävät ja sukulaiset. Mutta ylkä on sanonut, että semmoiset ihmiset ovat hänen veljensä, jotka tekevät Isän tahdon, kuin on taivaassa. Jos vielä suruttomat olisit veren puolesta Vapahtajan sukulaiset, ei ne ole kuitenkaan hengen puolesta hänen veljensä, sillä se on kirjoitettu, ettei Jesuksen lihalliset veljetkään uskoneet hänen päällensä.

Niin muodoin ei ole uskottapa, että suruttomat olisit niitten joukossa, jotka valmistavat lamppunsa ja odottavat tuomiota, vaan he taitavat olla ulkoisella puolella kokonans, vaikka he ovat kutsutut taivaallisiin häihin. Sillä Vapahtaja on sanonut, ettei ole tahtoneet tulla. Yksi on ostanut viisi paria härkiä. Toinen on ostanut pellon. Ja kolmas on emännän nainut, ja ei taida sen tähden tulla.

Koska siis suruttomat ei tahdo siihen suureen ehtoolliseen tulla, kuinka saattavat olla niitten seurassa, jotka valmistavat lamppunsa ja odottavat ylkää? Ei net ole siinä joukossa ollenkaan, jotka ovat rakastamassa peltoja ja nautahärkiä, eikä netkään, jotka huoruuden tähden naivat. Ne pitävät häitä huoruuden valtakunnassa, mutta ei Jumalan valtakunnassa. Niillä vielä paloviina on öljynä, ja he valmistavat helvetin tulisoittoja, joilla he ottavat mailman ruhtinasta vastaan, koska hän tulee noutamaan huoraansa. Se on tämä huoruuden sukukunta, josta Vapahtaja on sanonut, että he tahtovat merkkiä ja ihmeitä nähdä, ennen kuin he uskovat. He tahtovat merkkiä taivaasta, vaikka heille on annettu profeetan Jonan merkki, ennen kuin he uskovat, että taivas ja helvetti löytyy.

Mutta jos he silloin, koska Karitsan häät aljetaan, tahtoisit tulla kurkistelemaan, niin kuin heidän tapansa on, niin ei heitä lasketa sisälle. Jos huorat ja nautahärän rakastajat tahtovat tulla katsomaan Vapahtajan morsianta, niin ovat kaikki glasit peitetyt, kaikki ovet suljetut, kaikki vieraat huoneessa; ainoastans tyhmät neitseet oven takana kolkuttamassa. Ja kuin netkään ei pääse häähuoneeseen, jotka ovat sitä vasten tulleet ja sitä vasten ostaneet öljyä ja sitä vasten valmistaneet lamppunsa ja sitä vasten alkaneet odottamaan ylkää, että hetkin pääsisit häähuoneeseen, kuinkas sitte tuo raaka kansa pääsee, jossa on huorat ja varkaat ja juomarit ja kiroilijat ja valehtelijat ja tappelusmiehet ja valapattoiset ja miesten kanssa makaajat ja korvaan kuiskuttelijat ja narrit ja pilkkaajat.

Ei kärsi ylkä, että semmoiset rosvot saavat tulla pilkkaamaan hänen morsiamensa juuri häähuoneessa, niin kuin he ennen ovat pilkanneet häntä, koska hän oli köyhä ja ylönkatsottu kaikilta. Sillä jos vielä semmoiset pakkaisit sisälle katsomaan Jumalan pojan morsianta, ei ne pääse enää sisälle, vaan Isäntä sanoo heille: “Menkäät pois, te kirotut, siihen tuliseen järveen, joka perkeleelle ja hänen enkeleillensä valmistettu on.” Siellä saavat nyt kaikki koreat huorat tanssata tulijärvessä. Siellä he saavat tulen liekissä ulvoa. Siellä saavat huorimiehet juoda huoruuden viinasta, josta olit juopuneet, koska Jumalan pojan morsian heiltä pilkattiin. Siellä he saavat muistaa, kuinka he täällä eläneet ovat, ja heidän työnsä seuraavat heitä.

Mitäs nyt arvelevat Jumalan pojan morsiamen pilkkaajat ja ylönkatsojat, koska he kuulevat, ettei he pääse viimein häähuoneeseen, ei kurkistelemaankaan, niin kuin he täällä ovat tulleet kurkistelemaan ja katsomaan Vapahtajan morsiamen piikoja, koska he ovat ilossa, vaikka ei ole paljon ymmärtäneet hänestä. Jos Jumalan pojasta on kirjoitettu jo vanhassa Testamentissa, että hän oli niin huono ja ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut katsoa hänen päällensä, mitä parempi lienee hänen morsiamensa olla mailman silmissä?

Kaikki riettaan huorat sylkevät hänen päällensä. Kaikki koreat huorat ylönkatsovat häntä. Kaikki siviät huorat pilkkaavat häntä. Kaikki hävittömät huorat vihaavat häntä. Ja Herodeksen huora erinomattain, joka ei ole saanut tunnon rauhaa ennen kuin Johanneksen pään sai fatin päällä. Missäs nyt on Herodeksen huora, joka anoi kuninkaalta Johanneksen päätä fatin päällä? Taitaa olla taivaan valtakunnassa? Ja se pikku huora, joka tanssais niin kauniisti, että kaikki mailman herrat tykkäisit hänestä, taitaa olla taivaan valtakunnassa tanssaamassa?

Minä ajattelen sen jälkeen, kuin evankelistat kirjoittaneet ovat, että Herodeksen huora on helvetissähuvittamassa silmiänsä Johanneksen pään katselemisessa, jollei Johanneksen viatoin veri ole niin alkanut polttamaan hänen tuntoansa, ettei hän saata enää katsella kauhistavaisia töitänsä. Ja se pikku huora, joka tanssais mailman herrain iloksi ja huvitukseksi, taitaa nyt olla tanssaamassa helvetissä, kussa kaikki riettaan enkelit kurkistelevat hänen päällensä.

Mutta kyllä on Herodeksen huora vielä elämässä. Vielä hänessä palaa se hengellinen viha, se pohjattomuuden liekki, joka kaikkein suruttomain ja paatuneitten sydämiin on syttynyt, jota muutamat sokiat raukat ei tunnekaan, koska he katsovat karsaasti kristittyin päälle, ja kiertävät ja pilkkaavat ja vastustavat ja istuvat pimeyden loukossa. Ja pakenevat ulos, koska Jumalan sana tulee rintaa kohti. Nämät Jesuksen ristin viholliset ei ole vielä lakanneet pilkkaamasta totuutta, vielä netkin, jotka ovat ennen kristityt olleet, jaovat lankeemisen jälkeen tulleet seitsemän kertaa pahemmaksi, vielä netkin pilkkaavat ja vastustavat vastoin tuntoansa, vaikka he tietävät, että seitsemän kertaa kuumemmaksi tulee se suuri kattila, jossa rietas ihmisten sieluja keittää ja paistaa.

Kuinkas nyt on niiden kanssa, jotka ennen tätä aikaa valmistit lamppujansa ja tuumaisit Jumalan poikaa vastaan ottaa ilolla ja riemulla, koska hän tulee morsiamensa kanssa pitämään häitä? Missäs nyt ovat ne morsiamen piiat, jotka ynnä taitavain kanssa rupeisit valvomaan ja odottamaan sitä autuaallista hetkeä, jona huuto kuuluu: “Katso, ylkä tulee! Menkäät ulos häntä vastaan!”

Jokos nyt olette ostaneet öljyä? Jokos nyt olette valmiit vastaanottamaan ylkää? Minä luulen, että kaikki net entiset morsiamen piiat, jotka ovat viskanneet kaikki entiset koreat vaatteet, joita kuningas oli heille antanut  ja ovat tehneet miehen kuvat itsellensä, niin kuin Sionin tytär, Herran kultakalusta, saavat nyt kantaa riettaan huoran koreuden, niin kuin he kelpaavat riettaalle huoraksi, erinomattain nyt, koska he ovat niin raskaaseen uneen langenneet, että öljy on vuotanut ulos lampusta.

Missäs nyt ovat ne koreat ja valkiat vaatteet, joita Herra oli teille antanut, te tyhmät neitset? Missäs ovat ne kultasormukset, ne korvarenkaat ja ne otsalehdet, joita Herra sinulle antoi, Sionin tytär, siihen aikaan, koska Herra otti sinun ylös maasta ja pesi sinun puhtaaksi ja meni avioliittoon sinun kanssas? Muista nyt nuoruutes aikaa, koska sinä kaunis olit Herran edessä. Kuinka hauska silloin oli maata Johanneksen kanssa Jesuksen helmassa ja nojaten päätä Jesuksen rintaa vasten kuunnella viimeiset kuolevaisen vanhemman varoitussanat.

Nyt olet koloksi ja hirviäksi tullut hänen silmäinsä edessä. Koska ylkä tulee, niin sinä menet ostamaan öljyä niiltä, jotka myyvät. Mutta sillä aikaa suljetaan ovet, ja sinä jäät ulos seisomaan pimeydessä. Ja toiset iloitsevat Karitsan häissä, ja sinä saat kuulla sen ilon ja riemun, mutta et saa mitään maistaa. Mene nyt varsin ostamaan öljyä ennen kuin huuto tulee, ennen kuin ylkä menee morsiamensa kanssa häähuoneeseen, ennen kuin ovet suljetaan. Aamen.