Puhtaat Saarnat 1, numero 98.

MARIAN PÄIVÄNÄ 1849, 1857.

Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan, joissa tämän maailman jumala on uskottomitten taidot sovaisnut, ettei evankeliumin paiste heille pitäis Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva.

Me kuulemme näistä pyhän Paavalin sanoista, jotka löytyvät kirjoitettuna toisessa lähetyskirjassa korintilaisten tykö, 4: 3, 4, että muutamat ovat syyttäneet Paavalia, että hänen evankeliuminsa on peitetty, se on, hänen evankeliuminsa on kaikilta suruttomilta niin peitetty, ettei luonnollinen järki ymmärrä siitä mitään. Koska nimittäin Paavali meni syvempään armonjärjestyksessä ja puhui välistä vertausten kautta, niin sanoit muutamat juudalaiset, että Paavalin evankeliumi on peitetty. Mutta hän osoittaa edellä mainitussa paikassa, että jos hänen evankeliuminsa on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan. Sillä tämän maailman jumala on sovaisnut uskottomitten taidot, ettei evankeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman.

Ja koska nyt sama valitus kuuluu, että meidän evankeliumimme on peitetty, erinomattain niille, joilla on iso järki pääkallossa, niin täytyy meidän sanoa niin kuin Paavali, että se on peitetty niille, jotka kadotetaan; sillä tämän maailman jumala on sovaisnut uskottomitten taidot, ettei evankeliumin paiste pitäis heille Kristuksen kirkkaudesta valistaman. Elävä kristillisyys on sen kaltainen asia, että se on salattu ja peitetty maailman lapsille, jotka ei ole mitään koetelleet. Maailman lapset ei saata muuta ajatella kuin mitä luonnollinen järki opettaa. Mutta luonnollinen järki saapi viisautensa riettaalta, joka asuu ihmisen lihassa. Sen tähden sanoo Paavali, että tämän maailman jumala on sovaisnut uskottomitten taidot, ettei evankeliumin paiste pitäisi heille valistaman.

Ja Lutherus sanoo, että luonnollinen järki on yksi peto, jolta silmät pitää puhkaistaman ja niskat taitettaman. Koska nimittäin se elävä kristillisyys ilmestyy jossakussa paikassa, niin ottaa luonnollinen järki niin kovin vastaan, että koko kristillisyys katsotaan hulluudeksi, taikaukseksi eli villitykseksi. Ei luonnollinen ihminen saata muuta ajatella kristillisyydestä, koska hän elää siinä uskossa, että ihmisen luonnollinen tilaisuus on oikia kristillisyys. Luonnollinen järki on harjaantunut uimaan siinä luonnollisessa pimeydessä niin kuin kala vedessä. Ja koska hän ei tiedä valkeudesta mitään, luulee hän, että se luonnollinen pimeys on valkeus. Mitä hän järjellänsä hyvin käsittää, sitä hän uskoo.

Ja koska Raamatussa puhutaan kuusta, niin ymmärretään kuun kanssa luonnollinen järki, jossa ei ole mitään valoa, sillä kuu on itsestänsä pimiä. Mutta koska aurinko paistaa kuun päälle, niin tulee meille kuutamoa, jossa me näemme vaeltaa sitä laviata tietä, jota myöden maailman viisaat vaeltavat. Mutta koska meidän pitää vaeltaman sitä kaitasta tietä, joka viepi elämään, silloin tarvitaan parempi valo kuin kuutamo. Niin on myös luonnollinen järki itsestänsä pimiä. Mutta jos evankeliumin paiste valaisee meidän pimiän järkemme, niin tulee järjessä kuutamoa, elikä sen verran ymmärrystä, että me näemme, kuinka meidän pitää elämän mailmassa, ja ruumiin puolesta tuleman aikaan. Sillä luonnollinen järki on itsestänsä niin pimiä, ettei se ymmärrä mitään.

Koska tämän mailman jumala on sovaisnut uskottomitten taidot, niin ei muutamat ymmärrä sen verran, että juopumus ja huoruus tekee ihmisen köyhäksi ja kivulliseksi, vaikka Vapahtaja on sanonut: “Etsikäät ensin Jumalan valtakunta ja hänen vanhurskautensa, niin kaikki nämät teille annetaan.” Ei luonnollinen ihminen ymmärrä sen verran, että hän tulis paremmin aikaan tässä mailmassa, jos hän tulis kristityksi. Mitäs hän ymmärtää, joka ei ole mitään koetellut ja koska hän on sokiana syntynyt, ja tämän maailman jumala on vielä sovaisnut hänen taitonsa, että hän katsoo oikian kristillisyyden hulluudeksi. Erinomattain kirjanoppineet ja fariseukset katsovat kristillisyyden vääräksi ja vihaavat kristityitä.

Mutta yksinkertaiset, joilla ei ole niin suuri voima järjessä, osittain tuntevat, että katumus ja parannus on tarpeellinen, mutta he lykkäävät parannuksensa vuodesta vuoteen ja päivästä päivään. Toinen osa menee rohki helvettiin ja kolmas osa makaa epäuskossa, ja vaikka tämä evankeliumi on peitetty niiltä, joiden taidot tämän mailman jumala on sovaisnut, että jos me sanoisimme suoraan, kuinka heidän elämänsä on, niin suuttuisit he ja sanoisit, ettei he voi hävitöintä haukkumista kuulla. Jos me saarnaisimme vertauksilla, niin he pitävät sen nauruna ja pilkkana, sillä ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä kuin Jumalan Hengen ovat. Mutta meidän täytyy kuitenkin saarnata, ehkä kuinka peitetty tämä evankeliumi olis niille, jotka kadotetaan, että jos mahdollinen olis, joku sana tarttuis seinään, vaikka suruttomain sydämihin ei tartu. Kuitenkin se on meidän toivomme, että Jumala, joka on valkeuden Isä, antaa katuvaisille ja uskovaisille oikian ylösvalaistuksen, että he ymmärtävät saarnan, joille tämä evankeliumi ei ole peitetty.

Meidän toivomme on, että oikiat Jesuksen opetuslapset tekevät työtä sen päälle, että tie tulis Herralle valmistetuksi, vaikka tämä tie on tuiskunut, ei ainoastaan sen temppelin ympäri, joka käsillä rakettu on, ettei voi moni kostua siihen, kuinkas he siis pääsevät siihen Jumalan temppeliin, joka ei ole käsillä rakettu, jonka Herra Jesus on ylös rakentanut. Kuningas David on kirjoittanut, että jos Herra ei rakenna huonetta, niin ne hukkaan työtä tekevät, jotka sen päälle rakentavat. Rukoilkaat siis kaikki ylösrakentajat, että se armollinen Herra Jesus avais niitten sokiain raukkain silmät, jotka ovat sokiana syntyneet, ja vielä sokiana vaeltavat, että he saisit kerran nähdä, mistä tie menee taivaaseen.

Rukoilkaat myös sitä orjantappuroilla kruunattua Kuningasta, että Hän avais kuuroin korvat, jotka ovat kuuroina istuneet tässä Herran huoneessa monta kymmentä ajastaikaa, ja että Hän auttais väsyneitä matkamiehiä, jotka ovat väsymässä tien päällä, kantaissa Jesuksen ristiä, että Hän huojentais niitten vaivaa, jotka ovat raskaaksi tulleet Pyhän Hengen kautta, ja huutavat syntymävaivassa. Kuule sinä suuri Ristinkantaja niitten huokaukset, jotka ovat raskaaksi tulleet Pyhän Hengen voiman kautta. Isä meidän jne.

Evankeliumi Luuk. 1: 26 - 38.

Evankelista Luukas muistelee tämän päivän pyhässä evankeliumissa, että yksi enkeli Gabriel tuli ilmoittamaan neitseelle Marialle, että hänen piti tuleman raskaaksi Pyhän Hengen voiman kautta ja synnyttämän Jumalan Pojan. Seuraavaisesti siitä pitää meidän tällä pyhällä hetkellä Jumalan armon kautta tutkisteleman kuinka yksi ihminen tulee raskaaksi Pyhän Hengen voiman kautta, ja kuinka se ihminen kantaa Jumalan Pojan sydämessänsä, ja kuinka se uusi Ihminen, joka hänestä syntyy, kutsutaan Jumalan lapseksi.

Ensimmäinen tutkistelemus osoittaa, kuinka yksi ihminen tulee raskaaksi.

Toinen tutkistelemus osoittaa, kuinka se uusi Ihminen, joka hänestä syntyy, kutsutaan Jumalan lapseksi.

Ensiksi. Niin kuin neitsy Maria oli kihlattu miehen kanssa, niin on myös kaikki net, jotka kasteesta saakka kristityn nimen kantavat, kihlatut eli lupauksen kautta sidotut Kristukseen, joka on lapsuudesta saakka tahtonut heidän kanssansa ijankaikkiseen avioliittoon mennä. Myös suruttomat ovat kasteen kautta tähän avioliittoon sidotut, sillä he ovat luvanneet rakastaa Jumalata kaikesta sydämestä. Mutta suruttomat ovat se uskotoin morsian, josta niin paljon puhutaan Raamatussa. Tämä uskotoin morsian on tosin ulkonaisesti kihlattu yhden miehen kanssa, joka on häntä rakastanut lapsuudesta saakka.

Mutta uskotoin morsian ei ole rakastanut ylkämiestänsä, jonka kanssa hän on kihlattu, vaan hän on rakastanut ja huorannut muitten kanssa. Hän on maannut niitten sylissä ja on antanut huorimiehiä pusertaa rintojansa, niin kuin tämä uskotoin morsian maalataan Hesekielin 16. luvussa. Hän on huorannut perkeleen ja mailman kanssa niin kuin profeetat kirjoittavat Israelista, joka vanhassa Testamentissa piti oleman Jumalan ulosvalittu morsian. Mutta tämä luonnollinen ja hengellinen huora oli niin paljon saastuttanut itsensä huoruudella, että yksi profeetta sai käskyn Jumalalta, että naida yhtä porttoa osottaaksensa, kuinka mahdotoin se on yhden miehen rakastaa sen kaltaista vaimoa, joka on yhteinen huora.

Tämän vertauksen kautta tahtoo Jumala osottaa sille portolle, kuinka hirviä hän on Jumalan edessä. Ja tämä mailman portto, tämä riettaan huora on se surutoin ihminen, joka on tosin kasteessa luvannut rakastaa Jumalata kaikesta sydämestä, vaikka hän on rikkonut avioliittonsa, ja huorannut muiden kanssa. Tässä paikassa taitaa olla monta porttoa, jotka ovat hirviäksi tulleet Jumalan silmien edessä, vaikka he ovat kauniit maailman edessä. Ovat ottaneet kihloja Kristukselta, mutta ovat suuta antaneet Baalille ja rietas on saanut pusertaa heidän rintojansa. On myös tässä monta armon varasta, joka imee omia rintoja. Muutamat ovat niin paljon omia rintoja imeneet, että veri tulee heidän rinnoistansa, ja tätä verta he sylkevät yljän kasvoihin.

Taivaallinen ylkä seisoo polvillansa ja hikoilee verta tämän huoran tähden. Mutta se hengellinen huora makaa riettaan sylissä ja nauraa, koska se mies, jonka kautta hän on kihlattu, hikoilee verta. Ja kuitenkin on tämä hengellinen huora valmis antamaan Vapahtajalle suuta joka kerta kun hän tulee Jesuksen alttarin eteen. Rietas suopi kyllä, että hänen huoransa antaa Jesukselle suuta, saati hän itse saapi sydämen hallita.

Mutta ehkä nyt tämä riettaan huora on valmis antamaan Vapahtajalle suuta ja riettaalle sydämen, on se kuitenkin mahdollinen, että hän saattais tulla hedelmälliseksi Pyhän Hengen voiman kautta, jos hän ei olis niin paljon huorannut monien epäjumalien kanssa, että hän on tullut hedelmättömäksi. Emme nyt puhu neitseestä Mariasta, joka ei ole semmoinen huora ollut kuin Israel, eli se uskotoin seurakunta, josta Raamatussa puhutaan, vaan me puhumme nyt siitä riettaan huorasta, joka on kasteessa kihlattu Vapahtajan morsiameksi, mutta on monta tuhatta kertaa tämän liiton rikkonut. Kuinka hänen kanssansa käypi viimein, koska kuolema tulee? Jos hän tulis hedelmälliseksi Pyhän Hengen voiman kautta, se on, omatunto heräis, jos hän joutuis katumaan syntiänsä, jos hän uskois, mitä Herran enkeli hänelle sanoo, niin hän tulis raskaaksi Pyhän Hengen voiman kautta.

Mutta ei moni enää usko, että hänen pitää uudesta syntymän. Koska yksi ihminen tulee raskaaksi Pyhän Hengen voiman kautta, niin jääpi kaikki maailman ilo pois. Koreus tulee hirviäksi, mailman turhuus tulee kauhiaksi, mailman ystävyys hyljätään, juopumus ja huoruus tulevat kauhistavaiseksi. Mutta sydän tulee raskaaksi ja kipiäksi ja murheelliseksi. Omatunto alkaa soimaamaan, että hän, joka oli kihlattu morsiameksi Vapahtajalle hamasta äidin kohdusta, on maannut riettaan sylissä ja pilkannut vanhimman kyyneleet.

Sille ihmiselle, joka on tullut raskaaksi Pyhän Hengen kautta, tulee ensinnä kovin ikävä. Hän tulee raskasmieliseksi, ja se entinen elämä tulee niin koloksi ja kauhistavaiseksi, että hän tahtois vajoamaan maan alle. Ja tämä muret, joka on Jumalan mielen jälkeen, on yksi vissi merkki siihen, että hän on tullut raskaaksi Pyhältä Hengeltä. Jesus sanoo opetuslapsillensa: “Teidän pitää itkemän ja parkuman, mutta teidän murheenne käätään iloksi.” Niin saattaa myös yksi katuvainen sielu, koska hänen murheensa käättään iloksi, sanoa Marian kanssa: “Minun sieluni iloitsee ja riemuitsee Jumalassa, minun Vapahtajassani!”

Mutta muutamat hengelliset huorat kätkevät tilaisuutensa, koska he tuntevat, että he ovat raskaaksi tulleet. Niillä on suuri maailman kunnia, että he freistaavat kaikella muodolla salata itsensä, ettei mailman siviät huorat pilkkaisi heitä. Ei he tohdi ilmoittaa itseänsä maailmalle, sillä he pelkäävät mailman pilkkaa. Jos nimittäin mailman siviät huorat huomaitsevat, että joku on raskaaksi eli raskasmieliseksi ja murheelliseksi tullut, rupeavat varsin pilkkaamaan häntä. Mutta ei muutamat tohdi ilmoittaa itsensä kristityille, sillä he pelkäävät, että kristityt ovat ylen kovat lykkäämään ja tuomitsemaan. Mutta älä pelkää, sinä, joka raskas olet, ilmoittamasta sinun tilaisuutes kristityille, sillä kristityt ei saata sinua tuomita, jos omatunto sinua tuomitsee. Jos olet murheessa ja epäilyksessä, eivät kristityt enää sinua hylkää, vaan he surkuttelevat sinua ja pyytävät sinua Kristuksen tykö johtaa.

Mutta muutamat ovat semmoiset, koska he tuntevat, että Pyhä Henki on tehnyt heitä raskaaksi, freistaavat he tuota salaista murhetta kuolettaa paloviinalla, eli mailman turhuudella ja keviämielisyydellä, että he pääsisit mailman iloon. Ne ovat semmoiset hengelliset ja hävittömät huorat, jotka freistaavat elävällä hopialla Pyhän Hengen hedelmän tappaa. Älkäät tappako Pyhän Hengen hedelmätä, sillä se on niin suuri edesvastaus siitä, että oma sielu saattaa hukkua sen kautta. Ja semmoisille pitää tuleman yksi hirmuinen omantunnon vaiva helvetissä, jotka Pyhän Hengen hedelmän tappavat, sillä Jesus sanoo, että huokiampi tulee Sodoman ja Gomorran miehille tuomiopäivänä kuin juudalaisille, jotka ovat niin paljon ihmeitä nähneet, ja joille on niin paljon saarnattu Jumalan valtakunnasta, ja ei ole ottaneet varoituksia vastaan.

Toinen tutkistelemus osoittaa, kuinka yksi ihminen, joka on raskaaksi tullut Pyhästä Hengestä, kantaa Jumalan Pojan sydämensä alla. Se, joka on raskaaksi tullut Pyhän Hengen voiman kautta, tulee raskasmieliseksi, murheelliseksi ja levottomaksi. Hän ei jaksa enää maailman kanssa fästätä. Ei hän saata mailman ilossa olla. Hän tahtois aivan yksinäisyydessä olla. Jos hän niin kuin Maria jaksais varsin uskoa, että hän on kantamassa Jumalan Pojan sydämensä alla, niin menis hän varsin jonkun kristityn tykö, niin kuin Maria meni Elisabethin tykö ja ilmoittais hänelle sydämensä tilaisuuden.

Mutta ei moni herännyt voi sitä uskoa, että hän kantaa Jumalan Pojan sydämensä alla, vaan muutamat luulevat, että se hengellinen muret ja tunnon levottomuus aavistaa kuolemata. Muutamat luulevat, että joku manalainen on nostettu hänen päällensä, ja muutamat luulevat, että vanha mato heitä rupeis vaivaamaan, eli että se on joku riettaan hengen vaikutus, jonka tähden muutamat rukoilevat Jumalata, ettei heränneitten villitauti tarttuis heille, ja muutamat panevat noutamaan jonkun noidan pois saattamaan manalaisia heidän päältänsä. Muutamat neuvottavat juonia ja luulevat niiden kautta pääsevänsä manalaisista.

Ja ne, jotka näin ovat freistanneet puoskia sydämitäns riettaan konstilla, juonilla, pirun paskalla eli mailman ilolla ja turhuudella, keviämielisyydellä eli koreudella, net on saattaneet Pyhän Hengen hedelmän tappaa. Sillä ei ne ole uskoneet, että semmoiset vaikutukset, niin kuin muret, ikävä, raskas luonto, huokaukset ja sydämen ahdistus, on Pyhän Hengen vaikutukset, vaan rietas on antanut heille semmoisen luulon, että ne vaikutukset on manalaisista.

Mutta Maria ei uskonut, että tuo enkeli Gabriel on yksi manalainen, joka on tullut häntä kiusaamaan, vaan ainoastaan siinä paikassa otti järki vastaan, että hän tiesi itsensä vapaaksi miehestä, ettei hän ole työlliseen huoruuteen sekaantunut. Niin kuin moni siviä huora vielä nytkin todistaa viattomuutensa puolesta ja on kiivas seisomaan sen päällä, ettei hän ole huora, koska hän on miehestä vapaa. Mutta me tiedämme nyt, että vaikka neitsy Maria on miehestä vapaa, ei hän sen tähden ole niin pyhä lihan puolesta kuin paavilaiset sanovat, ja jos ei Maria olis tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä, jos hän ei olis kantanut Jumalan Pojan sydämensä alla, ei hän olis oman pyhyytensä kautta tullut autuaaksi, vaan tätä suurta Jumalan armoa hänkin tarvitsi tuta ja koetella, niin kuin kaikki muut syntiset.

Mutta siinä oli neitsy Maria erinomainen, ettei hän enää järjellä sotinut kristillisyyttä vastaan, koska hän kuuli, että Pyhän Hengen voimalla hän tulee raskaaksi, vaan hän uskoi enkelin sanat, ja meni Elisabetin tykö, joka oli yksi kristitty, ja koska tämä kristitty puhutteli häntä, niin tuli Maria iloon. Katsokaat nyt, kaikki epäuskoiset, tämä esimerkki, katsokaat, kuinka Maria tuli iloiseksi, kuinka hän pääsi kaikista epäilyksen ajatuksista, koska yksi kristitty puhutteli häntä ja vahvisti hänen uskonsa.

Suruttomat sanovat: “Ei ihmiset saata mitään tehdä autuuden asioissa.” Jumalan tykö he menevät. Ei he tarvitse uskon ottaa ihmisiltä. Ja niin sanovat myös armonvarkaat. Ei he tarvitse kristittyin kautta mennä taivaaseen. Mutta minkäs tähden he tahtovat papin kautta mennä taivaaseen? Koska kuolema tulee heidän päällensä, sanovat he: “Noutakaat pappi!” On ainaski heillä olemassa semmoinen usko, että tuo saattaa jotakin vaikuttaa heidän sielunsa ylösrakennukseksi, erinomattain, jos se on semmoinen pappi, joka laskee heitä taivaan valtakuntaan ilman katumuksetta, ilman parannuksetta, ilman sovittamatta vääriä tekojansa.

Semmoinen usko on suruttomilla, että surutoin pappi heitä auttaa taivaaseen, koska kuolema on liki. Ja se on juuri harva, joka sanoo kuolinvuoteella: ”Ei pappi saata minua auttaa, kyllä minä löydän Jumalata ilman hänettä.” Mutta katsokaat nyt, kaikki suruttomat ja armonvarkaat, kuinka se kävi Marian kanssa. Ensinnä hän ei uskonut enkelin saarnaa, sillä järki otti vastaan ja pani mahdottomaksi, ja koska enkeli ainaski vakuutti häntä, että hän tulee raskaaksi Pyhän Hengen voiman kautta, sitte hänen täytyi uskoa. Mutta ei vielä tullut hengelliseen iloon, ennen kuin Elisabeth puhutteli häntä ja vakuutti häntä. Siitä me näemme, että kristityn puhet vaikutti hänessä enemmän kuin enkelin saarna. Ja sen tähden on Paavali niin rohkia, että hän tohti vielä kerskata itseänsä, koska hän todistaa, että jos enkeli taivaasta tulis muuta evankeliumia saarnaamaan kuin mitä minä olen saarnannut, hän olkaan kirottu.

Ensinnä on vasta-alkavaisella niin suuri mailman kunnia, että he salaavat tilaisuutensa, niin kuin Elisabeth salais itsensä lähes viisi kuukautta. Sillä koska Pyhän Hengen hedelmä kasvaa, rupeevat ei ainoastaan kristityt, mutta myös mailman huorat alkavat moittimaan, että tuo ei ole enää yksinkertainen. Sitte tulevat siviät huorat pilkkaamaan tuota murheellista sielua, koska Pyhän Hengen hedelmä alkaa elämään. Mutta mitä suuremmaksi Pyhän Hengen hedelmä kasvaapi, sen rohkiammaksi tulevat he tunnustamaan. Ei mahdu enää Pyhän Hengen hedelmä kätköön, koska se rupeaa elämään, ja täytyy heidän sanoa hyvästi mailmalle, kaikki juomakumppanit pakenevat, kaikki mailman ystävät ottavat eronsa, kaikki siviät huorat alkavat pilkkaamaan Vapahtajan morsianta.

Se tekee mailman joukolle pahaa, koska he näkevät jonkun sielun pakenevan helvetistä. Sen tähden he freistaavat ensinä pilkkaamisella pelättää ja koska pilkkaaminen ei vaikuta mitään, niin he suuttuvat katuvaisille, jotka huutavat Jeesuksen perään, ja toruvat vaikenemaan. Mutta älä pelkää heidän uhkauksiansa, sinä murheellinen sielu, koska sinä olet vakuutettu siitä, että sinä olet raskaaksi tullut Pyhän Hengen vaikutuksen kautta, ja että se muret, joka sinulla on, saattaa parannuksen autuudeksi. Sinä mahdat iloita ja riemuita Marian kanssa, että sinä kannat Jumalan Pojan sydämes alla, koska sinä Pyhän Hengen vaikuttamisen kautta olet raskaaksi tullut. Ja jos sinä uskoisit kristittyin puhetta, niin sinä tulisit iloon.

Mutta nyt on moni raskas ihminen niin epäuskoinen, ettei hän usko kristityn puhetta, niin kuin Maria uskoi Elisabethin puhetta. Moni on raskas, murheellinen ja katuvainen, mutta koska kristitty kehoittaa häntä uskomaan, niin hän panee maata niin kuin laiska nauta ja sanoo: “En ole oikein katuvainen, ei ole omatunto oikein herännyt, ei ole Jumalan Poika sydämen alla.” Mutta Maria uskoi enkelin saarnan Jumalan Pojasta. Hän uskoi, että Jumalan Poika oli siinnyt hänessä, vaikka se ei ollut vielä alkanut elämään. Ja koska Elisabeth vielä sanallansa vahvisti sen uskon, niin tuli Marialle ilo ja riemu. Siitä esimerkistä pitäisit nyt kaikki epäuskon fangit ottaman vaaria, että Maria uskoi niin tapahtuvan kuin enkeli puhui, mutta vasta Elisabethin uskon saarnasta pääsi hän iloon. Jos nyt epäuskon fangit uskoisit mitä kristityt saarnaavat uskosta, niin pääsisit hekin iloitsemaan ja riemuitsemaan niin kuin Maria.

Kolmas tutkistelemus osoittaa, kuinka yksi ihminen, joka on Pyhästä Hengestä tullut raskaaksi, pitää synnyttämän, ja se Pyhä, joka hänestä syntyy, pitää Jumalan lapseksi kutsuttaman. Koska yksi ihminen on tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä, se on, koska ihminen on herännyt ja katumukseen tullut, silloin on Jumalan Poika siinnyt. Silloin tulevat myös ne hengelliset syntymävaivat. Mutta muutamat käypi raskaana monta kuukautta ennen kuin uusi syntyminen tulee. Mutta jos tämä uusi ihminen kesken syntyy, niin kuin Paavali saarnaa, niin hän kuolee pian.

Kesken syntyneet ovat semmoiset, joidenka omatunto ei ole oikein herännyt, ja ovat niin muodoin sitä pehmiätä katumusta tehneet, ovat joskus vielä jonkun armonmerkin tunteneet ja siihen pysähtyneet. Semmoiset ei ole itsensä tuntemiseen tulleet. Ei ne tiedä, mikä synti on. Muutamat ovat kyllä oikialla ajalla syntyneet, mutta vanha ihminen on saanut tilan tappaa sen uuden ihmisen. Semmoiset tulevat äpäräksi, ja tämä hengellinen äpärä itkee niin kuin lapsi eikä sen tähden ole lapsi, mutta äpärä.

Äpärät kantavat kristityn uskon, eikä sen tähden sovi kristittyin kanssa, niillä on rautanaula sydämessä ja sen tähden he vihaavat kristityitä. Niillä on muutamanlaisia koettelemuksia, joidenka päälle he nojaavat. Mutta omavanhurskaus on heillä autuuden perustus. Ja sen tähden on heidän uskonsa vahva niin kuin pahta. Ei kristityn usko ole niin vahva kuin armonvarkaitten usko. Mutta koska hätä tulee, silloin ei ole armonvarkaalla uskoa sinapin siemenen vertaa. Muutamat juudalaiset uskoit Vapahtajan päälle, niin kirjoittaa apostoli Johannes. Mutta he vastustit ja viha oli sydämessä, vaikka he pidit itsensä Jumalan lapsena. Niin on monella nytkin viha sydämessä, vaikka he kantavat kristityn uskon.

Mutta net harvat sielut, jotka ovat Pyhän Hengen kautta raskaaksi tulleet, kantavat Jumalan Pojan sydämensä alla, ja tulevat iloon, koska joku kristitty saarnaa uskosta niin kuin Elisabeth saarnais Marialle ja sanoi: “Autuas olet sinä, joka uskoit.” Silloin tuli Marialle ilo ja riemu sydämeen. Niin tulee vielä nytkin ilo ja riemu niille raskautetuille sieluille, jotka kantavat Jumalan Pojan sydämensä alla. He ovat iloiset toivossa, että Jumalan Poika, joka on Pyhän Hengen vaikutuksen kautta heidän sydämensä alla, pitää pian lunastaman niitä, jotka odottavat Israelin lunastusta. Aamen.