Puhtaat Saarnat 1, numero 165.

12. Rippisaarna sen kaltaisille, joilla on Jumalan armon tunteminen.

Lukekaat meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne. 2. Piet. 3: 15.

Tässä paikassa kirjoittaa Pietari kristityille, että heidän pitää lukeman meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys autuudeksensa, koska Hän on niin pitkämielinen ollut, ettei Hän ole rangaissut heitä heidän ansionsa jälkeen. Ei ainoastansa silloin, koska he vielä pakanat olivat, ole Kristus ollut niin pitkämielinen, että Hän on odottanut heidän parannustansa, mutta myös jälkeen, koska he tulivat kristityksi ja Jumalan lapsiksi, on se armollinen Vapahtaja ollut niin pitkämielinen, että Hän on antanut heidän elää, vaikka he niin monessa paikassa ovat huikentelevaiset.

Tämän pitkämielisyyden ovat kristityt saaneet koetella ja Pietarin kirjoituksen jälkeen pitäisi heidän lukeman tämä pitkämielisyys autuudeksensa, koska he näkevät ja tuntevat, kuinka kärsivällinen ja pitkämielinen Hän on, koska Hän ei ole rangaissut heitä ansionsa jälkeen. Jos nimittäin Herra tuomitsisi kristityitä ansion jälkeen, niin ei yksikään kristitty tulisi autuaaksi. Sen tuntevat kaikki kristityt, jotka ovat valvomassa. He tuntevat, kuinka paljon syntiä ja pahuutta heissä on. He tuntevat, että he olisivat jo aikaa hukkuneet, jos se armollinen Vapahtaja ei olisi odottanut heidän parannustansa. Mutta meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyyden tähden ovat he saaneet elää siihen päivään asti, että he ovat tulleet tuntemaan, kuinka suloinen Herra on. He ovat tulleet tuntemaan, mikä synti on ja mikä armo on.

Jos he nyt jaksaisivat niin valvoa ja kilvoitella heidän kalliimmassa uskossansa, ettei maailma, perkele ja oma liha ryöstäisi heidän uskoansa ja ahdistaisi heitä pois Kristuksesta, niin kuin muutamat ovat jo langenneet epäuskoon ja epäilykseen, jonka kautta vihollinen on saanut heidät pyörtämään maailmaan ja maailman kautta kadotukseen. Omavanhurskaus on väsyttänyt monta ja ahdistanut pois Kristuksesta, vaikka nähtävä on, että kaikki, jotka paranevat maailmaan, ne maailman murheen tähden hukkuvat ja täytyvät viimein tuomita itsensä, ettei heillä ole toivoakaan paremmasta elämästä.

Erinomattain pitäisi vanhoilla oleman kiire pyörtämään pois maailmasta, joilla ei ole paljon mitään tekemistä maailmassa. Mutta tässä on monta, jotka seisovat haudan partaalla, eivätkä vielä ole kurkistelleet hautaan, vaan katsovat maailmaan ja luulevat, että Herra on niin pitkämielinen, että Hän antaa heidän elää vielä monta kymmentä ajastaikaa, vaikka he ovat jo ruumiin puolesta niin voimattomiksi tulleet, etteivät he saata enää nauttia tämän maailman huvitusta. Semmoiset vanhat ovat niin lujasti tarttuneet maailmaan, etteivät he pääse siitä irti ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa. Ne lukevat Jumalan pitkämielisyyden itsellensä autuudeksi, mutta ne lukevat väärin, sillä ei Jumala anna itseänsä pilkata. Jumala tosin odottaa heidän parannustansa, mutta ei ole kristityillä toivoa semmoisista, että he paranevat, koska he eivät ole etsikkoaikaansa tunteneet. Niistä on kirjoitettu Raamatussa: “Joka on paha, se tulkoon vielä pahemmaksi, ja joka ei parane, se pahenee.” Semmoisille vanhoille on Herra puhunut Hesekielin 14. Näin sanoo Herra: Kuka ihminen Israelin huoneesta riippuu sydämellänsä epäjumalissansa ja pysyy lujana vääryytensä pahennuksessa ja tulee profeetan tykö, niin tahdon minä, Herra, vastata hänelle niin kuin hän ansainnut on hänen suurella epäjumalan palveluksellansa.

Jos nuoret luottavat nuoruuteensa, ja sen tähden riippuvat kiinni maailmassa, ja tahtovat nauttia maailman hyvyyttä sen tähden, etteivät he suruttomuudessansa tiedä parempaa iloa hakea, niin ei vanhoilla ole mitään, minkä tähden heidän pitäisi maailmaa rakastaman. Heillä on tiettävästi kuolema aivan likellä, heillä on toinen jalka haudassa, eivätkä pääse siitä mihinkään pakenemaan. Heidän täytyy pian vajota siihen pimiään hautaan, josta ei yksikään ole päässyt palajamaan. Semmoiset suruttomat vanhat varastavat armoa Jumalalta ja he luulevat, ettei Jumala paiskaa heitä helvettiin. Mutta semmoinen usko on Jumalan pilkkaamista ja he saavat lopun kauhistuksella.

Mutta ne harvat sielut, jotka tuntevat, kuinka suuri armo se on, että Jumala on ollut niin pitkämielinen ja kärsivällinen heidän kanssansa, että hän on odottanut heidän parannustansa siihen asti, että valkeus rupesi koittamaan ylhäältä valkeuden isältä, että he saivat nähdä, mistä tie menee taivaaseen. Ne saavat lukea meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyyden autuudeksensa. Sillä jos tämä valkeus ei olisi tullut maailmaan, olisimme me kaikki kadotetuksi tulleet. Lukekaat nyt meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne, joka on ollut niin kärsivällinen teidän kanssanne, että Hän on odottanut teidän parannustanne siihen päivään. asti, että tämä valkeus tuli maailmaan, jonka kautta moni on tullut tuntemaan viheliäisyytensä ja onnettomuutensa, ja moni on myös tämän ylösvalaistuksen kautta havainnut, mistä tie menee taivaaseen.

Monen on täytynyt ruveta huutamaan syvyydestä korkeuteen niin korkealla äänellä, että ääni on kuulunut taivaaseen. Ja moni katuvainen on myös saanut vastauksen, niin kuin se katuvainen ryöväri ristin päällä, ja moni on jaksanut kuolemassa suurella uskon voimalla ja suurella uskon vapaudella lähteä pois maailmasta. Se on tapahtunut niille, jotka ovat lukeneet meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyyden autuudeksensa, koska Hän on niin armollinen ja pitkämielinen ollut, että Hän on säästänyt meitä raukkoja siihen asti, että valkeus on koittanut ylhäältä, eikä ole antanut kaikkein kuolla heidän sokeudessansa, mutta on antanut muutamien huomata, missä he olivat. Tämä on tosin ollut meidän Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys, jonka Pietari on käskenyt kristittyin lukea autuudeksensa. Jos nyt entiset juomarit ajattelisivat, kuinka onnettomat he olisivat olleet, jos Jumala olisi sallinut heidän juosta päätänsä myöten kadotukseen.

Jos entiset huorat ja varkaat ajattelisivat, mihinkä he olisivat joutuneet, jos Jumala ei olisi herättänyt heitä synnin unesta ja ottanut heitä kiinni synnin juoksusta, niin olisi siinä syytä kyllä lukea Herramme Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys autuudeksi, koska Hän on ollut niin pitkämielinen ja niin kärsivällinen heidän kanssansa, ettei ole paiskannut heitä helvettiin sokeudessansa. Jos he katselisivat, kuinka pitkämielinen Jumala on ollut, joka on säästänyt heitä siihen asti, että sokian raukan silmät aukenevat, niin olisi kyllä syytä lukea meidän Herramme Jesuksen pitkämielisyys autuudeksi.

Se on tällä tavalla ymmärrettävä, että kun Jumala on säästänyt jumalattomia siihen päivään asti, että Hän on saanut heidät seisahtumaan synnin juoksussa ja pyörtämään takaisin kadotuksen tieltä, niin se pitkämielisyys on tapahtunut heille autuudeksi, nimittäin niille, jotka ovat sen armon vastaanottaneet. Mutta niille Jumalan pitkämielisyys on tullut kadotukseksi, jotka ovat Jumalan pitkämielisyyden rikkautta ylönkatsoneet. Niin lukekaat siis tämä Jumalan pitkämielisyys teidän autuudeksenne ja muistakaat, kuinka onnettomasti olisi käynyt, jos Jumala olisi teitä ansionne jälkeen paiskannut helvettiin, koska te vielä Hänen vihollisensa olitte.

Mutta älkäät vetäkö tätä Jumalan armoa haureuteen, vaan sotikaat kaikella voimalla perkelettä vastaan. Olkaat varustetut vanhurskauden sota-aseilla, kuin on uskon kilpi ja hengen miekka ja autuuden rautalakki, sillä nyt on semmoinen aika, että jos mahdollinen olisi, niin valitutkin eksytettäisiin. Ei olekaan enää monta sielua, jotka jaksavat uskoa, että Jumalan poika pian tulee noutamaan omiansa pois tästä surun laaksosta.

Ja koska tämä Herran ehtoollinen, joka tänä päivänä pidetään, on monelle viimeinen kerta ja viimeinen hengellinen ateria maan päällä, niin rukoilkaat sitä suurta ristinkantajata, joka ei ole säästänyt yhtään ainoata veren pisarata, jota Hän ei ole antanut vuotaa katuvaisten ja uskovaisten lunastukseksi, että Hän sotis vielä niiden puolesta, joita tässä maailmassa vihataan ja vainotaan Kristuksen nimen tähden, että he jaksaisivat kantaa Hänen ristiänsä Golgatan mäelle ja seurata Hänen verisiä askeleitansa, että he pääsisivät näkemään Hänen haavojansa Sionin vuorella ja nautitsemaan Hänen katsantoansa ijankaikkisesti, amen! Kuule sinä pitkämielinen ja kärsivällinen, katuvaisten huokaus, koska he kumartaen polviansa armoistuimen eteen tunnustavat syntiänsä ja rukoilevat anteeksi sanoen: minä vaivainen syntinen ihminen, jne.