Puhtaat Saarnat 1, numero 63.

 

HELLUNTAIPÄIVÄNÄ 1850.

 

Huuda rohkeasti, älä säästä, korota äänes niin kuin basuuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.  Jes. 58: 1.

 

Profeetta Jesaja sai Herralta tämän kovan käskyn, että hänen piti ilmoittaman kansalle heidän ylitsekäymisensä ja soimaaman heille heidän syntejänsä. Ja kaikki muut profeetat ovat myös saaneet Jumalalta samankaltaisen käskyn soimata heille syntiä. Kaikki profeetat Vanhassa Testamentissa pantiin haukkumaan ja syntiä soimaamaan. Niin myös Johannes Kastaja, koska hän rupesi huutamaan korvessa, niin oli hänenkin ensimmäinen sanansa kova soimaus senaikaisille ihmisille. Vapahtaja itse ilmoitti kansalle heidän syntinsä, ja nuhteli heitä kovin ulkokultaisuudesta ja vääryydestä. Hän julisti heille Jumalan ankaran vanhurskauden ja tuomion. Mutta siitä soimauksesta suuttuivat kaikki paatuneet profeetoille, Johannekselle ja Kristukselle. Muutamat purivat hampaitansa Stefanukselle ja tukitsit korviansa. Ei he vihtineet semmoisia soimauksia kuulla. Ja koska Pietari helluntaipäivänä oli saanut Pyhän Hengen voiman, soimasi hän tuota surutointa väkeä Vapahtajan murhaamisesta.

Siitä soimauksesta arvataan, että ihmiset eivät tunne syntiänsä ilman soimaamatta. Sillä luonnollisen ihmisen sokeus on niin suuri, ettei hän tunne pahuuttansa, ja koska häntä soimataan, luulee hän ensinnä, että viattomasti häntä soimataan. Sen tähden hän suuttuu hirmuisesti niille, jotka häntä haukkuvat. Senaikaiset ihmiset vainosivat profeetaita sen haukkumisen tähden, ja vielä nytkin puikivat käärmeen siemenet sydämen juuressa niin pian kuin tuomion sana pannaan paatuneitten eteen; ja hirmuinen hengellinen viha nousee niitä kohtaan, jotka surutointa väkeä soimaavat synnistä.

Mutta me näemme kaikista Raamatun todistuksista, että Pyhän Hengen virka on soimata synnistä suruttomia ja paatuneita, jotka ei tunne itseänsä syntiseksi ennen kuin Pyhä Henki on saanut heitä nuhdella. Pyhä Henki nuhtelee maailmaa synnin tähden, vanhurskauden tähden ja tuomion tähden. Riettaan hengen virka on yllyttää ihmisiä pahaa tekemään ja sitten hän opettaa heitä peittämään syntiänsä. Mutta Pyhän Hengen virka on nuhdella maailmaa synnin tähden, vanhurskauden tähden ja tuomion tähden. Sen tähden sanoo Herra profeeta Jesaialle (luku 58: 1): “Huuda rohkeasti ja älä säästä, korota äänes niinkuin basuuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.”

Minkä tähden Herra pani profeettansa ilmoittamaan ihmisille heidän ylitsekäymisensä, ja soimaamaan heille heidän syntejänsä? Sen tähden, että ihmiset sokeuden tilassa eivät tunne syntiänsä. Koska vihollinen on kääntänyt heidän silmänsä nurin, katsovat he vääryyden oikeudeksi ja oikeuden vääryydeksi. Ennen syntiinlankeemusta uskotti vihollinen ihmistä, että Jumala kateuden tähden oli kieltänyt häntä syömästä kielletyn puun hedelmästä, ettei ihminen tulisi Jumalan kaltaiseksi, tietäen, mikä hyvä ja paha on.

Tämän käärmeen viekkauden kautta tuli ihmiselle halu maistamaan. Hän luuli omenasta saavansa oikeaa hengellistä viisautta; mutta hän tuli sen kautta niin sokeaksi ja niin tyhmäksi hengellisissä asioissa, ettei hän tunne oikein mikä oikein eli väärin on, ennen kuin hän saapi Pyhän Hengen ylösvalaistuksen omantunnon heräyksen kautta. Emme tiedä, onko rietas niin tyhmä, ettei hän tunne itseään perkeleeksi ja saatanaksi, mutta hän muuttaa itsensä valkeuden enkeliksi ja tahtoo olla enkelin kaltainen, vaikka hän onkin itse perkele.

Mutta ihminen on kyllä luonnon tilassa niin sokea, ettei hän tunne itseään niin pahaksi kuin hän on ennen kuin Pyhä Henki valaisee hänen sokean mielensä. Ja vielä heränneessä tilassakin ovat muutamat synnit niin peitetyt, ettei hän ymmärrä itse, minkä kaltainen omavanhurskaus on. Tämän sokeuden tähden luulee luonnollinen ihminen, että häntä viattomasti haukutaan. Hän suuttuu hirmuisesti niille, jotka häntä soimaavat. Hän luulee, että ne tekevät itsensä hyväksi, koska ne soimaavat muita. Sen tähden ovat maailman suruttomat ja paatuneet aina vihaa kantaneet profeetoille, Johannekselle, Kristukselle, apostoleille ja kristityille sen haukkumisen tähden.

Ja tämä on nyt Pyhän Hengen virka, sillä rietas ei soimaa ketään. Ei viinaporvari soimaa juomaria, eikä huorimies soimaa huoraansa, ei varkaatkaan soimaa toinen toistaan niin kauvan kuin he ovat yhdessä varastamassa. Mutta jos rietas suuttuu, niin silloin hänellä on kirkkaat silmät näkemään vikoja kristittyin elämässä. Hän näkee silloin sen kaltaisia vikoja, joita Jumalan Henki ei näe. Niinpä löysivät Juudalaisetkin paljon vikoja Vapahtajan elämässä. Ja maailma löytää niin paljon syntiä kristityn elämässä, ettei itse vihollinenkaan ole niin paha maailman mielestä kuin kristitty on.

Hän nuhtelee maailmaa synnin tähden, vanhurskauden tähden ja tuomion tähden. Mutta sen nuhtelemisen tähden suuttuu nyt maailma hirmuisesti, sillä se luulee, että häntä viattomasti soimataan. Muutamat sanovat: “Minun täytyy suuttua, koska minua viattomasti soimataan.” Kukas muu nyt on viaton kuin siveä huora, jonka synnit rietas on peittänyt ja hänen viattomaksi tehnyt? Kukas muu on hurskas kuin rehellinen varas, jonka synnit rietas on tehnyt luvallisiksi? Kukas muu on kunniallinen kuin viinaporvari, joka armahtaa köyhää juomaria ja antaa hänelle vuotavaa pirun paskaa? Rakkauden tähden hän panee vettä viinan sekaan, ja ottaa maksun ei ainoastaan viinasta, vaan myöskin vedestä.

Koska nyt semmoisia viattomasti haukutaan, silloin he suuttuvat hirmuisesti ja sanovat niille, jotka haukkuvat: “Emme ole sen kaltaisia soimauksia ansainneet; me olemme tähän asti kunniallisesti vaeltaneet Jumalan ja ihmisten edessä; emme ole, Jumalan kiitos, varastaneet taikka huorin tehneet, ja ei tarvitse kenenkään tulla soimaamaan meitä vääryydestä.”

Mitä siis merkitsee, että Jumala käskee profeetta Jesaian ilmoittaa heidän syntinsä? Oliko hän pahan hengen riivaama, vai oliko hän täytetty Pyhällä Hengellä, koska hän sanoi näin: “Te Sodoman päämiehet, kuulkaat Herran sanaa, ottakaat korviinne meidän Jumalamme laki! Te Gomorran kansa! Hamasta kantapäästä niin kiireeseen asti ei hänessä ole tervettä, vaan haavat ja sinimarjat ja veripahat, jotka ei ole puserretut, eikä sidotut, taikka öljyllä sivellyt.”

Olikohan Pietari päissään, vai oliko hän Pyhällä Hengellä täytetty, koska hän ensimmäisenä helluntaipäivänä soimasi kunniallisia ihmisiä Vapahtajan murhaajiksi. Mutta tämän aikaiset siveät ihmiset luulevat, ettei Pyhän Hengen virka ole haukkua siveitä ja kunniallisia ihmisiä huoriksi ja varkaiksi, vaan se on pikemmin saatanan virka ja riettaan hengen vaikutusta. Ne ovat hengellisessä ylpeydessä ja omassa rakkaudessa paisuneet, jotka niin hävyttömästi haukkuvat ja vasiten kehoittavat ihmisiä vihaan, itsensä tekevät hyviksi ja muita tuomitsevat, itsensä sanovat valmiiksi astumaan taivaan valtakuntaan ja muita lykkäävät kadotukseen.

Tämä on paras vanhan Aadamin skäli, koska hän tulee ulos luolastaan karvoineen ja nahkoineen. Hän tahtoo, että Pyhän Hengen pitää häntä kiittämän ja ylistämän rakkaudella, niin kuin ne hengelliset puoskarit tekevät, jotka paiskaavat sokeria ja siirappia sokean raukan suuhun pirun paskalla sekoitettuna ja saarnaavat niin suloisesti, että siveät huorat rupeavat itkemään ja käärmeen kyyneleitä vuodattamaan. Mitä vaikuttavat nämä kyyneleet, koska rietas pyyhkii siveyden ja armonvarkaan kyyneleet pois niin pian kuin he tulevat raittiiseen ilmaan. Maailman tuuli on vienyt ja kuivannut kaikki ne kyyneleet pois, jotka ennen ovat pudonneet niin kuin rakeet kaljaman päälle, koska niistä ei ole tullut yhtään totista katumusta ja parannusta. On juotu, kirottu, varastettu ja huorattu kirkon takana, vaikka kirkossa on itketty. Semmoiset kyyneleet, joista ei seuraa totinen katumus ja parannus, ovat riettaalle otolliset, mutta ei Jumalalle.

Vapahtaja sanoo siinä evankeliumissa, joka on neljäntenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen, että Pyhä Henki nuhtelee maailmaa synnin tähden, vanhurskauden tähden ja tuomion tähden. Mutta tämän päivän evankeliumissa sanoo Hän opetuslapsilleen: “Pyhä Henki opettaa teille kaikki, ja muistuttaa teille kaikki kuin minä teille sanonut olen.” Me kuulemme siis, että Pyhällä Hengellä on monta virkaa. Hän nuhtelee maailmaa opetuslasten suun kautta; mutta opetuslapsille Hän opettaa ja muistuttaa kaikki, mitä Jeesus on sanonut. Pyhä Henki kutsutaan myös Lohduttajaksi niille, jotka ovat raskaassa murheessa ja epäilyksessä. Mutta maailma on niin kova ja paatunut, että se tarvitsee kuritusta ja nuhdetta. Opetuslapsilla taas on niin huono muisti, etteivät he muista, mitä Jeesus on heille sanonut ennen kuin Pyhä Henki muistuttaa heitä. Ja muutamat murheelliset, katuvaiset ja lain alle alaspainetut tarvitsevat lohduttajan, joka johdattaa heitä Vapahtajan ristin juureen.

Olisi siis tarpeellinen rukoilla sitä suurta ja ylitse kaikkein kunnioitettavaa Isää, että Hän tänä päivänä lähettäisi meille Pyhän Henkensä nuhtelemaan maa ilmaa synnin tähden, ja muistuttamaan opetuslapsille kaikkia, mitä Jeesus on heille sanonut, ja lohduttamaan murheellisia, katuvaisia ja epäileväisiä sieluja, jotka huokaavat lain alla niin raskaasti, että huokaukset kuuluvat syvyydestä taivaaseen asti. Kuule, Isä taivaassa, murheellisten, katuvaisten ja alaspainettuin huokaus, koska he Sinua rukoilevat nöyrällä ja särjetyllä sydämellä: Isä meidän, jne.

 

Evankeliumi Joh. 14: 23 – 31.

 

Seuraavaisesti siitä, kuin jo Pyhän Hengen vaikutustöistä puhuttu on, ja luetun evankeliumin johdosta, pitää meidän Jumalan armon kautta tutkisteleman Pyhän Hengen virkaa:

Ensimmäiseksi nuhtelevan maailmaa synnin tähden.

Toiseksi muistuttavan Jeesuksen opetuslapsille Jeesuksen opetuksia;

Kolmanneksi lohduttavan murheellisia ja katuvaisia sieluja.

Että Pyhän Hengen virka menestyisi kaikissa kolmessa osassa, sekä nuhteessa, opetuksessa, että lohdutuksessa, ettei yksikään jäisi osattomaksi, sitä me pyydämme ja toivomme Pyhän Hengen saattavan toimittaa opetuslasten suun kautta, jotka ovat ensiksi saaneet Pyhän Hengen voiman.

Ensimmäiseksi Pyhä Henki nuhtelee maailmaa synnin tähden. Meidän pitää nyt ensin katseleman, kuinka Pyhä Henki toimittaa virkansa, koska Hän nuhtelee maailmaa synnin tähden. Me kuulimme helluntaipäivän epistolasta, että maailman joukko tyhmistyi Pyhän Hengen ensimmäisistä voimallisista vaikutuksista. He arvelivat sinne ja tänne ja kysyivät toinen toiseltaan: “Mitäs luulet tämän olevan?” Mutta koska luonnollinen järki ei saattanut mitään käsittää Pyhän Hengen vaikutuksista, rupesivat he pilkkaamaan niitä miehiä, joiden sydämissä Pyhä Henki vaikutti ja sanoivat: “He ovat täynnänsä makeata viinaa.”

Se näkyy olevan ensimmäinen työ, josta suruttomat ottavat itseensä, koska he näkevät Pyhän Hengen vaikutuksia, että he pilkkaavat totuutta. Mutta Jumala ei anna itseään pilkata. Pyhä Henki rupesi varsin Pietarin suun kautta nuhtelemaan maailman joukkoa, ja tämä nuhteleminen vaikutti niin paljon, että muutamat saivat piston sydämeensä. Se oli pilkkaajille kosto. Ja me toivomme, että moni pilkkaaja on vielä sen jälkeen saanut pistoksen sydämeensä, koska Pyhä Henki on alkanut häntä nuhtelemaan synnin tähden. Mutta muutamat pilkkaajat paatuvat koska Pyhä Henki heitä nuhtelee. He purevat hampaitaan hengellisen vihan tähden.

Rietas ei jaksa kauvan pilkata ennen kuin hän suuttuu, ja silloin tulevat hänen silmänsä keiturin silmäin kaltaisiksi. Jumala jo moitti Kainin haamua, koska tämä, itse hurskas mies, oli suuttunut veljeensä sen tähden, että Aabelin uhri kelpasi paremmin Jumalalle kuin Kainin uhri. Jumala rupesi nuhtelemaan Kainia sen hengellisen vihan tähden ja sanoi: “Miksi sinun haamusi muuttui?” Mutta ei Kain sen tähden katunut syntiään, vaan hengellinen viha sai vallan.

Niin muuttavat vielä nytkin riettaan orjat haamunsa, koska Pyhä Henki kristittyin suun kautta nuhtelee heitä synnistä. He katsovat karsaasti niiden päälle, jotka puhuvat parannuksesta ja niiden huuletkin venyvät niin kuin keväthevosen huulet. Mutta ei riettaan orjat itse tunne, että heillä on hengellinen viha, vaan he luulevat, että totuuden puolesta he sotivat.

Kuinka Pyhä Henki nuhtelee maailmaa, se kuuluu kaikista profeettain saarnoista ja Johannes Kastajan soimauksista, niin myös Vapahtajan soimauksista ja Pietarin saarnasta helluntaipäivänä, kussa hän soimasi sitä surutointa joukkoa, että he olivat tappaneet kunnian Herran. Jospa nyt joku olisi siinä joukossa niistä, jotka pitkänäperjantaina olivat huutaneet: “Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!” niin eivät ne kaikki kuitenkaan ole huutaneet suulla, jos he vielä sydämessä olisivat siihen suostuneetkin. Kuinkas saattoi Pietari soimata koko kansaa Vapahtajan murhaajiksi?

Moni armonvaras luulee nyt, että jos hän olisi elänyt Vapahtajan aikana, eli jos Vapahtaja olisi täällä ollut, niin olisi hän sata kertaa itkenyt Vapahtajan kaulassa, ja antanut hänelle suuta. Mutta kuka tiesi, hyvä fariseus, kuinka paljon sinä olisit itkenyt, jos Vapahtaja olisi sinua nuhdellut juopumuksesta, ahneudesta, huoruudesta, koreudesta ja varkaudesta. Kukatiesi olisit sinä sylkenyt Häntä kasvoille ja kantanut Hänen päällensä maaherra Pontius Pilatuksen edessä, että eräs kansanhäiritsijä ja väärä profeetta on tullut tänne kunniallisia ihmisiä haukkumaan huoruuden sukukunnaksi, kyykäärmeen sikiöiksi ja ulkokullatuiksi.

Ei ole nimittäin missään paikassa kirjoitettu, että juudalaisilla olisi ollut pahempi elämä kuin täällä on ollut. Monessa asiassa olivat juudalaiset paljon siveämmät ja hurskaammat kuin täällä on oltu. Eivät juudalaiset ole juoneet ja tapelleet sunnuntaina, niin kuin nyt tehdään monessa paikassa. Eivät ne ole pitäneet viinakauppaa kirkon vieressä, niin kuin täällä on pidetty. Eivät ne ole viinaa myyneet sunnuntaina, niin kuin täällä myydään. Jos siinä kansan paljoudessa oli joku huora, joku varas ja joku ryöväri, niin ei se ole mitään sen suhteen, kuin täällä pienessä maakunnassa on ollut. Täällä on ollut monta kymmentä huoraa joka vuosi, jotka ovat tulleet ilmi, paitsi niitä salaisia, jotka vielä pimeydessä peitetyt ovat. Täällä on ollut monta sataa juomaria, jotka olisivat sakotetut, jos olisi päällekantajia ollut, niin on myös täällä monta sataa kruununvarasta, ja vielä enempi viinaporvareita, jotka ovat maakuntaa imeneet.

Ja jos täälläkin kaikki salaiset asiat tuotaisiin valkeuteen, niin saattaisivat juudalaiset kantaa tämän sukukunnan päälle ja sanoa: “Te luulette, että me olemme tappaneet Vapahtajan, mutta oletteko te paremmat, jotka olette kristityn nimeä kantaneet lapsuudesta saakka, ja olette eläneet niin kuin pakanat, olette uskoneet Vapahtajan päälle, ja yhtä hyvin tehneet riettaan töitä.

Tämä Pyhän Hengen nuhteleminen kuuluu erinomattain kastetuille pakanoille, jotka eivät vielä ole totista katumusta ja parannusta tehneet, vaikka niin paljon on huudettu joka tuvan nurkassa siitä asiasta, ja ovat vielä nähneet Pyhän Hengen vaikutuksia opetuslapsissa, ovat vielä nähneet, kuinka monelle on tullut pistos sydämeen Pietarin lakisaarnasta, eikä sittenkään vielä ole alkaneet katumusta, ja parannusta tekemään. Niille taitaa tulla sama tuomio, kuin on luettu juudalaisille Matt. 11: 20 - 24 ja Luukkaan 10: 13 ja 15: “Huokeampi tulee Sodoman ja Gomorran kaupungeille, kuin tälle sukukunnalle. Jos Sodomassa ja Gomorrassa senkaltaisia voimallisia töitä olisi tapahtunut, niin he olisivat aikaa säkissä ja tuhvassa katumuksen tehneet.”

Mutta myös niiden harvain sielujen, jotka Pietarin kovasta soimauksesta ovat saaneet pistoksen sydämeensä, pitäisi muistaman, millainen heidän entinen elämänsä on ollut; niin myös kuinka ja millä tavalla Pyhä Henki on heitä nuhdellut; minkäkaltaisella vitsalla taivaallinen Vanhin on heitä piiskannut ennen kuin he rupesivat tuntemaan syntiään. Sillä jos heränneet sielut unhottavat entisen elämänsä, niin tulevat he sen miehen kaltaiseksi, joka ruumiilliset kasvonsa peilistä kurkistelee, ja unhottaa kohta, millainen hän oli. Paavali kirjoittaa myös kristityille: “Muistakaat, että te olette pakanat olleet.” Jos kristitty ei muista, että hän on ollut pakana, pääsee ylpeyden henki häntä korottamaan. Omavanhurskaus pääsee armon eteen. Sen tähden pitää muistaa entistä elämää ja läsnäolevaisia kiusauksia, lyömän omaavanhurskautta alas ja painaman sitä tomuun. Ja tämä pakottaa häntä konttaamaan Jeesuksen ristin juureen.

Pyhä Henki nuhtelee myös heränneitä uneliaisuudesta ja laiskuudesta. Mutta tämä nuhteleminen tapahtuu sisällisesti hengellisen köyhyyden kautta, koska kaikki korkeat liikutukset loppuvat, usko ja rakkaus loppuu ja rukoukset loppuvat. Silloin nuhtelee Pyhä Henki heitä. Ja tämä nuhteleminen tuntuu niin kuin joku kaipaus eli pelko siitä, että hän on mennyt suruttomuuteen. Mutta vaikka heränneen sielun tila tuntuu hänen omassa mielessään kuten suruttomankin sielun tila, niin ei hän ole sen tähden surutoin niin kauvan kuin hänellä on pelko ja kaipaus, niin myös ikävöitseminen Vapahtajan perään.

Hengellisen köyhyyden tuntomerkki on myös epäileminen siitä, että hän on hukassa, koska hänellä ei ole enää semmoisia voimallisia liikutuksia ja tuntomerkkejä kuin ennen. Mutta Pyhä Henki johdattaa kristityitä hengellisen köyhyyden kautta nöyryyden laaksoon, ettei omavanhurskaus pääsisi heitä nostamaan hengelliseen ylpeyteen korkeain liikutusten ja voimallisten tuntomerkkein kautta. Ei hengellinen köyhyys ole vahingollinen ihmiselle. Sen kautta opettaa Pyhä Henki heränneitä ja armoitettuja luottamaan yksin Vapahtajan ansioon, vaan ei omain liikutusten päälle.

Mutta hengellinen laiskuus on vaarallisempi, ja siitä nuhtelee Pyhä Henki heränneitä pelvon ja kaipauksen kautta. Mutta epäilys ja epäusko ei ole Pyhän Hengen työ; kuitenkaan ei herännyt ihminen pääse sivu epäilyksen suon, vaikka kuinka hopusti hän tahtoisi juosta tämän rapakkojänkän ylitse. Se ihminen, jolla on kuollut usko pääkallossa, pääsee kyllä ilman epäilemättä taivaan valtakuntaan. Hän panee nimittäin kuolleen uskon aineita telaksi ja astuu niiden päälle niin nopeasti, ettei kengätkään kastu.

Mutta niin keveästi ei ole yksikään Jeesuksen opetuslapsista päässyt taivaan valtakuntaan. He ovat kaikki olleet suuressa murheessa ja epäilyksessä. Mutta Vapahtaja on soimannut heidän epäuskonsa ja heidän sydämensä kankeuden. Siitä arvataan, ettei epäilys ja epäusko ole Jumalasta. Mutta se on myös yksi järkähtämätöin totuus, ettei yksikään Jeesuksen opetuslapsista pääse ilman epäilyksiä taivaan valtakuntaan.

Toiseksi Pyhä Henki muistuttaa opetuslapsille Jeesuksen opetuksia. Pyhä Henki opettaa ja muistuttaa opetuslapsille kaikkia, mitä Jeesus on heille puhunut. Tämä Pyhän Hengen opetus ja muistutus on opetuslapsille sangen tarpeellinen, sillä opetuslapsilla on muutoin niin huono muisto, etteivät he muista, mitä Vapahtaja on heille ennen sanonut. Erinomattain loppuu heillä muisto, koska he ovat suuressa murheessa ja epäilyksessä Vapahtajan kuoleman jälkeen.

Koska nimittäin kuollut usko loppuu, loppuu silloin myöskin muisto; ja entinen vanha järki loppuu niin peräti, että Vapahtajan täytyy avata heidän ymmärryksensä ja selittää heille Raamatuita ruveten Mooseksesta ja profeetoista. Kyllä ovat Jeesuksen opetuslapset ennenkin lukeneet Raamattua, mutta aivan nurin. He ovat käsittäneet kaikki hengelliset asiat väärin. Mitä profeetat ovat puhuneet Messiaksesta eli Vapahtajasta, ja Hänen hengellisestä hallituksestaan, vaan opetuslapset ovat sokeuden tilassa ymmärtäneet sen niin nurin, että he luulivat Vapahtajan kautta voittavansa maailman tavaran ja kunnian, vaikka Vapahtaja monta kertaa ennen oli sanonut heille, että he Jeesuksen nimen tähden tulevat kunniattomiksi, suljetaan pois seurakunnan yhteydestä, eli pannaan pannaan, pilkataan, vainotaan ja haukutaan vääräksi profeetaksi, körttiläiseksi ja villihengeksi.

Mutta niin huono muisto oli opetuslapsilla, etteivät he näitä muistaneet niin kauvan kuin maailma oli heille makea. Ja koska heille tuli suuri hengellinen murhe Vapahtajan kuoleman kautta, loppui muisto peräti, niin etteivät he enää muistaneet mitään Vapahtajan sanoista. Eivät he muistaneet sitäkään, mitä Jeesus oli monta kertaa sanonut, että Hän nousee ylös kuolluista kolmantena päivänä. Koska siis opetuslasten tunto herää, ja he joutuvat murheen tähden itkemään ja parkumaan, niin silloin loppuu muisto, järki puuttuu, vanha kuollut usko katoaa, kaikki, mitä he ennen ovat Raamatusta lukeneet, menee hukkaan, siihen asti, että Vapahtaja avaa heidän ymmärryksensä ja Pyhä Henki muistuttaa heille kaikki, mitä Vapahtaja on heille puhunut.

Me kuulemme, että Pyhä Henki oli antanut Pietarille paremman muiston, koska hän helluntaipäivänä luki ulkoa pitkät läksyt Raamatusta. Kuka antoi heille muiston kun he kirjoittivat Vapahtajan elämäkertaa ja muistivat Hänen saarnansa ulkoa monta kymmentä ajastaikaa Vapahtajan kuoleman jälkeen. Apostoli Johannes muisti Vapahtajan erosaarnan 40 ajastaikaa jälkeen, koska hän kirjoitti evankeliuminsa. Vissimmästi pitäisi kaikille opetuslapsille tuleman parempi muisto Jumalan sanasta kuin ennen, koska Pyhä Henki muistuttaa heille painavimmat paikat Vapahtajan opetuksista.

Mutta muutamat opetuslapset ovat laiskat tutkimaan Jumalan sanaa. Se tulee nimittäin vanhalle Aadamille vaivaksi, koska heidän pitää ajatuksella seuraaman ja sydämeensä kätkemän ne kalliit sanat, joita Vapahtaja heille puhunut on. Vapahtaja sanoo: “Autuas on se, joka kuulee Jumalan sanan ja kätkee sen.” Ne opetuslapset, jotka ovat itse laiskat tutkimaan Jumalan sanaa, odottavat aina valmista. He tahtovat, että heille pitää puretettaman. Sen tähden soimaa pyhä Paavali muutamia kristityitä sanoen: “Teidän olisi jo aikaa pitänyt opettajat oleman, mutta te tarvitsette vielä ensimmäiset puustavit oppia.” Ja toisessa paikassa sanoo hän: “Rieskaa olen minä teille antanut, koska vahvempaa ruokaa ette saattaneet vastaanottaa.”

Me toivomme, että kaikille opetuslapsille pitäisi tuleman parempi muisto ja ymmärrys, koska he rupeavat pyytämään Vapahtajalta, että Hän avaisi heidän ymmärryksensä ja selittäisi heille Raamatuita. Kyllä Pyhä Henki heille muistuttaa, jos he vaan ovat ahkerat pyytämään sitä hengellistä viisautta. Kuinka he muutoin saattaisivat vastustaa kaikkia sen ruman tulisia nuolia, jos ei hengellinen miekka olisi kädessä. Kuinka he saattavat tukkia Saddukeusten suun kiinni, jos he eivät tiedä kummassa kädessä hengellinen miekka pidetään.

Fariseukset ja kirjanoppineet selittävät Raamatuita niin kuin itse rietas. He ottavat semmoiset paikat Raamatusta, jotka kuuluvat suruttomille, ja kääntävät heränneille. Jos kristityillä ei ole varsin toinen paikka Raamatusta valmiina, niin pääsevät riettaan orjat sanomaan: “Sinä olet päänänsä syntynyt synnissä, ja tahdot opettaa meitä.” “Tutkikaat siis Raamatuita, sillä ne todistavat minusta”, sanoo Vapahtaja. “Älkäät olko lapset ymmärryksessä, vaan olkaat lapset pahuudessa”, sanoo Paavali.

Me olemme nähneet, että tyhmät tulevat viisaiksi, koska he käyvät Pyhän Hengen koulussa, ja jotka ennen ovat olleet huonomuistiset Jumalan sanaan, saavat hyvän muiston, koska Pyhä Henki muistuttaa heille Vapahtajan opetuksia. Ja koska Jumalan sana tulee kristityille oikein rakkaaksi, niin ei hänen suinkaan silloin tarvitse lukea yhtä kappaletta kaksikymmentä kertaa, niin kuin lapset, joita vanhemmat pakottavat väkisin lukemaan jonkun kappaleen katkismuksesta. He lukevat sen kaksikymmentä kertaa ja itkevät vielä, koska ei se tartu muistoon niin pian kuin he itse tahtoisivat. Mutta jos joku ämmä juttelee lapsille jonkun vanhan sadun, se tarttuu kyllä muistoon, vaikka olisi kuinka pitkä läksy, ja pysyy myös muistossa vanhuuteen asti. Tässä näet sinä, kuinka rietas antaa lapsille hyvän muiston maailmallisista, mutta korjaa pois muiston, koska heidän pitäisi oppiman Jumalan sanaa. Joku kamala tarina eli vanha juttu pysyy muistossa kun lapsi sen kuulee ainoastaan yhden kerran, mutta Isä meidän saapi hän lukea kaksikymmentä kertaa ennen kuin tarttuu muistoon.

Rukoilkaat siis, rakkaat opetuslapset, että Herra Jeesus lähettäisi teille Pyhän Henkensä, joka opettaa teitä ja muistuttaa teille kaikki, mitä Jeesus on teille puhunut, ettei rietas korjaisi pois teidän muistostanne niitä harvoja Jumalan sanoja, joita te olette oppineet Jeesuksen koulussa, ja te joudutte menemään ijankaikkisuuteen ilman eväittä. Ei olekaan Jeesus joka aika teidän kanssanne olemassa, koska Hän astuu ylös taivaaseen ja jättää teitä maan päälle pahain ihmisten keskelle, jotka teitä vihaavat ja vainoovat Jeesuksen nimen tähden. Mikäs teitä olisi turvannut, jos Pyhä Henki ei muistuttaisi teille niitä kalliita sanoja, joita Jeesus on teille ennen sanonut, koska te joudutte hengelliseen köyhyyteen, koska armon aurinko pimenee, koska rietas tulee niin kuin kiljuva jalopeura teidän päällenne ja tahtoo teitä upottaa epäilyksen aaltoihin. Mikäs olisi teillä turvana, jos Pyhä Henki ei toisi teille jotakuta lohdullista sanaa muistoon Jeesuksen opetuksista. Silloin muisti Pietari Herran sanat, kuin Hän ennen sanonut oli: “Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmasti minun kiellät.” Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.

3: ksi Pyhä Henki lohduttaa murheellisia ja katuvaisia sieluja. Pyhän Hengen kolmas virka on se, että Hän lohduttaa murheellisia ja katuvaisia sieluja. Mutta ei Pyhä Henki niin lohduta kuin se väärä huoneenhaltija, joka sanoi herransa velkamiehille: “Ota kirjasi, istu pian, ja kirjoita viisikymmentä!” Ei Pyhä Henki sano katuvaisille sieluille: “Ei sinun tarvitse niin paljon murehtia; et suinkaan sinä olen niin suuri syntinen, että Jumala niiden tähden paiskaa sinun helvettiin. Vaan sinun pitää nyt uskoman, että syntivelka on puolta vähempi kuin mitä omantunnon kirjassa seisoo.”

Sillä tavalla rietas lohduttaa murheellisia ja katuvaisia sieluja, vaikka muutamat sanovat, että rietas lisää synnin kuormaa, ja tekee synnit suuremmiksi kun ne ovat. Sillä me tiedämme, että rietas vähentää synnin kuormaa ja antaa orjillensa sen väärän lohdutuksen, ettei synnit ole niin suuret ja niin hirmuiset kuin heränneelle omalletunnolle näyttää. Mutta Pyhä Henki, joka ensin lain kautta nuhtelee maailmaa synnin tähden, muistuttaa vielä puoliheränneitä ahneudesta, juopumuksesta, huoruudesta ja varkaudesta. Ja vielä niillekin, jotka ovat jo armoa tunteneet, tuopi Pyhä Henki jälestäpäin muutamia syntejä muistoon, joita herännyt ihminen ei ole ennen huomannut.

Tämän nuhtelemisen ja muistuttamisen kautta lisätään synnin kuormaa, ja viimein tulee synnin kuorma niin raskaaksi, että syntinen vaipuu syntikuorman alle. Ja koska synnit painavat häntä kadotukseen, täytyy sen murheellisen, raskasmielisen ja alaspainetun sielun ruveta huutamaan, niin kuin Daavid, syvyydestä taivaaseen ja huokaamaan niin raskaasti, että huokaukset kuuluvat pohjattomuudesta korkeuteen. Silloin rukoilee ja manaa Henki meidän edestämme sanomattomilla huokauksilla. Pyhä Henki lohduttaa katuvaisia siten, että Hän painaa heitä kadotukseen ja sieltä vasta vetää ylös.

Mutta siihen matkaan ei mene kukaan, joka ei ole oikein herännyt. Muutamat puoliheränneet ihmiset, jotka eivät ole vielä tulleet oikeaan synnin tuntoon, sanovat, että nämä heränneet haukkuvat ja tuomitsevat ensin yksinkertaisia, siihen asti, että he saavat heitä epäilemään autuudestaan. Ja koska he ovat saaneet muutamia epäilemään, rupeavat he viisastelemaan heidän kanssaan, käskevät murheellisia sieluja kokoomaan vanhan Aadamin paskoja ja kantamaan sitä Vapahtajan tykö. Ja jos joku murheellinen sielu kysyy jotakin neuvoa heränneiltä, mistä pitäisi alkaa parannusta tekemään, niin käskevät he alkaa peräsuolesta.

“Onkos se oikea neuvominen”, sanovat armonvarkaat. “Onkos se kristillinen työ, että te niin pilkkaatte murheellisia sieluja?” Mutta luuletkos sinä armonvaras että sinä pääset taivaaseen vanhan Aadamin kanssa nahkoineen ja karvoineen? Kaikki väärät teot sovittamatta, kaikki synnit peitossa, hengellinen viha ja rautanaula sydämessä, kaikki pienet synnit luvalliset. Heität muka juopumuksen, varkauden, huoruuden, kirouksen ja viinakaupan pois, ja sen oman parannuksesi päälle omistat armon, ja sanot sitten heränneille, jotka kysyvät sydämen tilaa: “Ei tarvitse maailmalle huutaa; Jumala on sydänten tutkija” jne.

Mutta et sinä muista armonvaras, kuinka se kävi Ananialle ja hänen vaimollensa, jotka tulivat valehtelemaan Pietarille. Ihminen hänkin oli, mutta kuitenkin sanoi Pietari: “Et ole ihmisten edessä valehdellut mutta Jumalan edessä.” Ja Jumalan Henki, joka tuli Pietarin suun kautta, tappoi armonvarkaan paikalla. Armonvaras tahtoo kunnian kanssa mennä taivaaseen ja ahneuden kanssa, ja maailman rakkauden kanssa ja koreuden kanssa, ja valehtelemisen kautta, mutta helvettiin on keino, jollet tule täällä armon ajassa riisutuksi; koreus pois, maailman rakkaus pois, ja sydän auki; ahneus pois; koko maailma pitää tietämän, millainen sinä olet. Älä mene suoraan Jumalan tykö, ennen kuin sinä olet sovittanut lähimmäistäs, ja maksanut vääriä tekojas ja tunnustanut syntejäsi.

Ja sinun pitää ensinnä löytämän seurakunta, sinun pitää ensinnä sopiman kristittyin kanssa ennen kuin sinä pääset Jumalan tykö. Ka sillä lailla Pyhä Henki lohduttaa senkaltaisia syntisiä, joille ei ole vielä synti synniksi tullut, jotka käyvät ylpiällä sydämellä sivu itse seurakuntaa, ja kantavat vielä rautanaulaa sydämessään kristityitä kohtaan, ja peittävät syntiänsä. Mitäs Daavid sanoo: “Koska minä tahdoin siitä vaieta, muserruit minun luuni, sillä minä julistan minun pahat tekoni, ja murehdin minun syntini tähden.”

Daavidin katumuksesta nähdään, kuinka oikea katumus tapahtuu. Siitä nähdään myös, kuinka Pyhä Henki lohduttaa murheellisia ja katuvaisia sieluja. David oli Pyhän Hengen nuhtelemisen kautta tullut omantunnon vaivaan. Mutta sama Henki nosti häntä ylös helvetistä. Ja me tiedämme, että murheelliset, katuvaiset ja epäileväiset saavat lohdutuksen, koska he tulevat nöyryytetyksi ja särjetyksi niin kuin Jeesuksen murheelliset opetuslapset, jotka itkit ja paruit kaipaissansa Jeesuksen armollista läsnäolentoa.

Jeesus sanoo tämän päivän evankeliumissa: “Rauhan minä teille annan. En minä anna niin kuin maailma antaa.” Näitten sanain johdatuksesta täytyy minun muistuttaa niitä, jotka ennen ovat maailmassa löytäneet rauhaa, mutta nyt maailmassa löytävät tuskaa; että se entinen rauha on ollut rauha perkeleen kanssa, mutta ei Jumalan kanssa. Mutta rauha Jumalan kanssa on luvattu Jeesuksen murheellisille opetuslapsille, jotka ei löydä rauhaa missään maailmassa. Kuulettekos te murheelliset Jeesuksen opetuslapset? Jeesus on tänä päivänä luvannut, että Hän antaa teille rauhansa, jos te kilvoittelette teidän kalliimmassa uskossanne, jos te seisotte verta vuotavalla sydämellä Golgatan mäellä, ristin kohdalla, jos te istutte Maria Magdaleenan kanssa haudan partaalla, jos te olette koossa helluntaipäivänä, odottain Isän lupausta, niin Hän vuodattaa hengestänsä kaiken lihan päälle, ja vaikka vielä maailman sokea joukko pilkkaa teitä ja sanois teidän olevan täynnä makiata viinaa, teidän pitää kuitenkin puhuman uusilla kielillä, ja soimaaman juutalaisia Jeesuksen murhaajiksi.

Mutta rauhan Jumala, joka kaikkia on kutsunut valkeuden osallisuuteen Hänen äärettömän laupeutensa kautta, suojelkoon ja varjelkoon niitä harvoja ulosvalituita, siinä suuressa hengellisessä sodassa ja kilvoituksessa olevaisia, raskaasti huokaavaisia, lohikäärmeen kanssa sotivaisia, ylösnostetuilla käsillä huutavaisia ja notkistetuilla polvilla rukoilevaisia, että he saisivat viimein rauhan, jonka Jeesus antaa nautittaa iankaikkisesti, koska Hän antaa heille iankaikkisen rauhan taivaan valtakunnassa. Aamen.