N:o 17 5 SUNNUNTAINA LOPPIAISESTA 1851

Pyhä Pietari kirjoittaa kristityille, että he ovat uudestisyntyneet, ei katoavaisesta, vaan katoamattomasta siemenestä, nimittäin elävästä Jumalan sanasta, joka iankaikkisesti pysyy.

1. Piet. 1: 23.

Ja niistä Jumalan sanoista pitää meidän ottaman vaarin, sillä me olemme myös uudestisyntyneet siitä turmelemattomasta siemenestä, joka tähän peltoon on kylvetty.

Vaikka tämä peltopalanen, joka on pohjan maalla, ei taida niin hedelmällinen olla, kuin se pelto, joka on Kaanaan maalla, kussa paras pelto satakertaisen hedelmän kantaa, on se ainoastaan tiettävä asia, että turmelemattomat siemenet ovat kylvetyt, ja niistä turmelemattomista siemenistä ovat ne harvat sielut jälleen syntyneet, jotka syntyneet ovat. Mutta ehkä siementen Herra on kylvänyt hyvän siemenen peltoonsa, on myös vihamies kylvänyt ohdakkeita siihen samaan peltoon.

Hän on kylvänyt niitten ohdakkeitten siemeniä ihmisten maatessa. Vihamies on sen tehnyt kateudesta. Ei vihamies tosin voita mitään siitä, että hän kylvää ohdakkeita siihen peltoon, johon siementen Herra on turmelemattoman siemenen kylvänyt. Mutta ei vihamies kysy sen perään, mitä hän voittaa, saati hän saattaisi vahinkoa tehdä toiselle.

Ahneuden luonto on se, ettei hän ilman maksutta tee mitään. Mutta kateuden henki ei katso sen perään, mitä hän voittaa, saati hän saattaisi vahinkoa tehdä toiselle. Sen tähden on myös vanhassa Ruotsin laissa iso rangaistus määrätty sille, joka kylvää ohdakkeita toisen miehen peltoon, jos vain saatettaisiin viisata¹, että hän on sen tehnyt. Mutta ei suinkaan vihamies ota päähänsä², että hän on semmoisen vahingon tehnyt, sillä me näemme, ettei vihamiehen palvelijatkaan ota mitään päähänsä, joka olisi paha, vaan he kieltävät aina ja peittävät pahoja tekojansa. Ensiksi maallisen oikeuden edessä, ja vielä hengellisen oikeuden edessä.

Niin sanovat huorat ja varkaat, koska heitä tämmätään³ oikeuteen: “Sinun pitää viisaaman⁴“, ja “tuokaa vieraat miehet⁵“. Ja koska he tulevat hengelliseen oikeuteen, sanovat varkaat: “Ei tarvitse maailmalle huutaa.” Ei suinkaan rietas ota päällensä yhtään syntiä. Eikä hänen palvelijansa ota päällensä syntejä, joita he tehneet ovat.

Koska nyt vihamies on kylvänyt ohdakkeita Jumalan peltoon, ja sen hän on tehnyt ihmisten maatessa, eli koska kaikki ihmiset olivat nukkumassa, niin olisi paras neuvo ruveta tästedes valvomaan, ettei vihamies pääsisi aina tästedes kylvämään enemmän ohdakkeita Jumalan peltoon. Minä tiedän, ettei rietas tohdi silloin kylvää ohdakkeita, koska ihmiset ovat valvomassa. Mutta jos vielä nekin, joita Isäntä eli siementen Herra on pannut vartijaksi, rupeavat nukkumaan, niin kuin tähän asti on nukuttu, kyllä sitten vihamies pääsee kylvämään ohdakkeita nisujen sekaan.

Ne harvat nisunjyvät, jotka nyt ovat kasvamassa ohdakkeitten seassa muistakoon, että he ovat turmelemattomasta siemenestä syntyneet, vaikka he ovat joka haaralta ohdakkeilta ahdistetut, ettei pääse aurinko niin paistamaan heidän päällensä, kuin tarvitsisi, jotta ne harvat maitojyvät, jotka nyt näkyvät Jumalan pellossa, pääsisivät kypsymään ja hedelmän kantamaan.

O, armollinen Isä taivaan, joka olet hyvän, painavan ja turmelemattoman siemenen kylvänyt peltoon, muistuta niitä harvoja maitojyviä, jotka nyt näkyvät ohdakkeitten seassa, muistuta heitä heidän turmelemattomasta luonnostansa, että he ovat turmelemattomasta siemenestä syntyneet. Ja ehkä kuinka ohdakkeilta ahdistetut, eivät kuitenkaan vielä tukahdutetut, kantaisivat sen verran hedelmää, että siementen Herra saisi jotakin vaivansa edestä pellostansa, ettei hänen tulevana vuonna tarvitsisi hakea siementä muualta, jos pakkanen ei pane peltoa, jossa nämä maitojyvät ovat aina kasvamassa. Niin kuin se on vaarallinen täällä pohjan maalla, kussa on sadetta kyllä ja kastetta myös joltisesti, mutta harvoin auringonpaistetta. Että armollinen Herra Jeesus varjelisi näitä maitojyviä lumisateesta, rakeista ja rajuilmasta, että he pääsisivät kypsymään, ennen kuin syyspakkanen tulee. Kuule, sinä suuri siementen kylväjä, köyhäin, isoovaisten ja väsyneitten peltomiesten huokaus. Isä meidän j. n. e.

Evankeliumi Matt. 13: 24

Me kuulemme tästä pyhästä evankeliumista, että yksi ihminen kylvi hyvän siemenen peltoonsa, mutta ihmisten maatessa tuli vihamies ja kylvi ohdakkeita, ja palvelijat tahtoivat hävittää ohdakkeet, mutta eivät saaneet lupaa Herralta.

Seuraavaisesti siitä, pitää meidän Jumalan armon kautta katseleman, kuinka kylväjä kylvää hyvän siemenen, ja minkä tähden palvelijat tahtovat niitä ohdakkeita nykiä? Ja minkä tähden Herra ei salli sitä tehdä? Mutta herättäköön se suuri siementen Herra kaikki ihmiset valvomaan, ettei vihamies pääsisi ohdakkeita kylvämään, niin kuin hän on tähän asti kylvänyt.

1. Palvelijat! Te olette nähneet, että Herra on näinä aikoina kiskonut peltomaata pohjan maalla, kussa ennen ei ole freistattu⁶ peltomaata valmistaa lyhykäisen kesän tähden, niin myös kylmän ilman tähden, ja likellä olevaisten tuntureitten tähden, koska ei ole ollut toiveita kasvusta. Mutta me näemme, että siementen Herra on viisaudessansa edeskatsonut tämän peltopalasen soveliaaksi, koska Kaanaan maassa ei kasva muuta, kuin orjantappuroita ja ohdakkeita, kussa on saatu ennen satakertainen hedelmä. Mutta nyt on Kaanaan maa joutunut uuruokoon⁷ peltomiesten huolimattomuuden kautta.

Eikä ole Saksan maassakaan parempi peltomaa, vaikka siellä oli Lutheruksen aikana jonkunlainen. Mutta nyt on paras peltomaa mustan pakanan riikissä⁸, kussa ennen ei ollut peltomaata ollenkaan. Ja se näyttää siksi, niin kuin siementen Herra olisi päättänyt kylvää siihen maahan, kussa peltoa ei ole ennen bruukattukaan⁹. Koska Herran pelto muissa paikoissa makaa mahona peltomiesten laiskuuden ja huolimattomuuden tähden, jotka ovat antaneet Herran pellon mennä rappiolle. Kussa ennen on ollut Herralla pelto, siinä on nyt aivan orjantappuroita ja ohdakkeita, joista rietas äijä tekee prasun¹⁰. Koska hän, niin kuin Raamattu todistaa, käy ympäri karkeita paikkoja, etsii lepoa, eikä löydä, täytyy hänen välistä paistaa persettänsä valkean edessä, johonka hän panee ne orjantappurat ja ohdakkeet, jotka nyt kasvavat pellossa.

Ja vaikka nyt Jumalan pelto on mahona sekä Kaanaan maassa, että myös Saksan maalla ja joka paikassa, kussa ennen on ollut peltoa. Vaikka orjantappurat ja ohdakkeet kasvavat joka paikassa, kussa ennen on kasvanut nisunjyviä, niin kuitenkin vihamies kylvää ohdakkeita Jumalan peltoon, kussa hän näkee olevan muutamia nisunjyviä itämässä. Ja sen hän tekee aivan kateudesta, sillä ei vihamies voita mitään siitä, että hän pilaa toisen pellon. Mutta se ilo, jonka vihamies saa toisen miehen vahingosta, kehottaa häntä siihen.

Kateuden henki iloitsee aina toisen ihmisen vahingosta. Jokohan sitten kateuden henki asuu maksassa eli peräsuolessa. Mutta sen me olemme nähneet, että ilo tulee kateuden hengelle, koska toiselle tulee vahinko. Ja sen tähden tulee myös riettaan enkeleille ilo kristittyjen lankeamisesta. Jos vaan yksi kristitty kompastuisi, niin varsin tulee riettaan enkeleille ilo siitä. Ja he pääsevät sitten sanomaan: “Katso, tuommoiset ovat kristityt!”

Mutta ei suinkaan vihamies saisi niin paljon ohdakkeita kylvää Jumalan peltoon, jos ihmiset olisivat valvomassa. Mutta eivät he jaksa valvoa. Siinä on syy. Vapahtaja sanoo nimittäin tämän päivän evankeliumissa, että vihamies tuli ihmisten maatessa. Eivät he olleet valvomassa. Valitettavasti on hän jo kylvänyt paljon ohdakkeita tänä vuonna Jumalan peltoon. Muutoin olisi tämä peltopalanen koko kaunis. Mutta vihamies on jo keväällä kylvänyt ohdakkeet, varsin kuin hyvä siemen oli pantu maahan. Ja nyt, koska oras rupesi näkymään, ovat ohdakkeet itäneet. Ja me näemme, että ne ohdakkeet, jotka kasvavat pellossa, ovat paljon isommat ja lihavammat, kuin muissa paikoissa.

Kussa on karkea maa ja kivistö, siinä ovat orjantappurat ja ohdakkeet pienemmät. Mutta ne ohdakkeet, jotka kasvavat pellossa, ovat isot ja paksut, ja ovat kohta sen miehen pituiset, joka niitä on kylvänyt. Ja ne ovat sangen vahingolliset pellossa, sillä ne ottavat niin ison sijan, ja ne tukahduttavat vielä sen hyvän siemenen. Ja ne harvat maitojyvät, jotka turmelemattomasta siemenestä syntyneet ovat, eivät pääse oikein kasvamaan ja kypsymään niitten kirottujen ohdakkeitten tähden.

2. tutkistelemus. Ei ole siis ihme, että palvelijat tahtovat koota ohdakkeita pellosta, ennen kuin ne pääsevät kasvamaan. Mutta ei Isäntä salli sitä, sillä he saattaisivat ynnä ohdakkeitten kanssa temmata myös nisuja, ja se olisi vahingollista. Palvelijoilla olisi kyllä halu niitä vahingollisia ruohoja temmata ja poisjuurittaa, mutta Isäntä on heitä kieltänyt sitä tekemästä, ettei vahinko tulisi nisunjyville sen kautta. Sillä ei ole pelto niin kuin naurismaa, eli perunamaa, josta ihmiset korjaavat vesiheiniä ilman vahingotta. Mutta pelto, kussa nisunjyvät ovat kasvamassa, tulisi poljetuksi, jos palvelijat rupeaisivat nykimään ohdakkeita. Sen tähden, koska palvelijat kysyivät Isännältä: “Tahdotkos, että me menemme ja kokoamme ne?” sanoi Isäntä heille: “En, ettette ohdakkeita kootessanne tempaisisi myös nisuja ynnä heidän kanssansa.” Ei sen vuoksi, etteivät palvelijat saata erottaa ohdakkeita nisuista, vaikka nämä ovat kyllä ensin nisun kaltaiset, niin että se palvelija, joka ei ole oppinut tuntemaan ja erottamaan ruohoja, saattaisi kyllä tapaturmaisesti temmata nisuja ohdakkeitten juuressa. Mutta senkin tähden, että pelto poljetaan, jos palvelijat rupeaisivat sieltä ohdakkeita kiskomaan ylös, ja että nisut kanssa taitamattomuuden kautta temmattaisiin. Sen tähden on Herra kieltänyt palvelijoitansa, ettei saa palvelijat mennä kiskomaan ohdakkeita ennen kuin elonaika tulee.

Mutta ei ole Herra kieltänyt palvelijoitansa niitä ohdakkeita kokoamasta, jotka kasvavat pellon syrjällä, sillä niistä tulevat pahat siemenet, joita maailman tuuli lennättää peltoon. Ja niitten ohdakkeitten poisjuurittamisessa pitäisi palvelijoitten olla oikein kiivaita, niin kuin me näemme Joosuan kirjasta. Mutta ei ole palvelijoilla niin suuri halu siihen, että hävittää niitä ohdakkeita, jotka kasvavat pellon pyörtänöllä.

Muutamat palvelijat tahtovat aivan niitä ohdakkeita temmata, jotka kasvavat pellossa nisujen keskellä. Mutta siinä taitaa olla heillä vähäsen ymmärtämättömyyttä, koska he eivät ymmärrä niin siivosti temmata ohdakkeita, etteivät nisut myös tulisi temmatuksi ynnä ohdakkeitten kanssa. Te kuulette nyt, hyväntahtoiset palvelijat, ettei se ole Isännän tahto, että teidän pitää kokoaman ohdakkeita pellosta ennen kuin elonaika tulee, vaikka teillä on halu kyllä niitä ohdakkeita koota, jotka kasvavat pellossa. Mutta Isäntä vastasi: “En, ettette ohdakkeita kootessanne tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois. Malttakaa siis, palvelijat, ja sallikaa kasvaa molemmat elonaikaan asti. Ja elonaikana sanon minä elomiehille: Kootkaa ensin ohdakkeet ja sitokaa heitä lyhteisiin poltettaviksi, mutta nisut kootkaa minun aittaani.” Me kuulemme, että elomiehet eivät ole samat miehet kuin ne palvelijat, jotka tahtovat temmata ohdakkeita pellosta.

Nyt me olemme siis ymmärtäneet, että siementen Herra on kylvänyt hyvän siemenen peltoonsa. Mutta vihamies tuli yöllä ihmisten maatessa ja kylvi ohdakkeita samaan peltoon. Sitä ei olisi vihamies saattanut tehdä, jos ihmiset olisivat olleet valvomassa. Mutta eivät he ole jaksaneet niin valvoa, ettei vihamies olisi päässyt pahaa siementä kylvämään. Mutta koska nyt palvelijat ihmettelevät, mistä nämä ohdakkeet ovat tulleet, täytyy Isännän sanoa heille, että vihamies sen teki. Ja koska ne samat palvelijat näkevät, että ne ohdakkeet, joita vihamies on kylvänyt, tekevät suuren vahingon pellolle, niin tahtovat nämä palvelijat koota niitä ohdakkeita pellosta. Mutta Isäntä kieltää nyt heitä kokoamasta. Ei ole Isäntä kieltänyt heitä kokoamasta niitä ohdakkeita, jotka kasvavat pellon pyörtänöllä.

Nyt on kysymys tämä, kuinka paljon nisuja Isäntä viimein saa tästä pellosta, joka tähän näinä aikoina on kylvetty. Vissimmästi¹¹ tulisi perheen Isännälle ilo, jos nämä maitojyvät, jotka ohdakkeitten seassa kasvavat, pääsisivät kypsymään, niin saisi hänkin kerran maistaa uutista siitä pellosta, joka on pohjan maalla kasvanut. Mutta pohjan maalla on sangen kylmä ilma ja lyhykäinen kesä, ja harvoin auringonpaiste.

Pelto kasvaa kyllä hopusti, ja joutuu täällä pikemmin kuin Kaanaan maassa sen valkeuden tähden, joka täällä on yötä päivää, erinomattain Johanneksen aikana, koska sitä vastaan yö ja pimeys on enemmän aikaa Kaanaan maassa. Ne ihmiset, jotka ovat valvomassa, näkevät täällä lukea kirjaa Johanneksen aikana, mutta Kaanaan maassa ei näe kukaan lukea kirjaa. Ja tämä valkeus tekee niin paljon, että pelto on täällä joutuisampi kuin Kaanaan maassa. Mutta Kaanaan maa on kuitenkin sen kaltainen maa, josta voita ja hunajaa vuotaa. Ja sen tähden on se maa ollut hedelmällisempi kuin Saksan maa.

Vaikka nyt pelto Kaanaan maassa on mahona, saatiin apostolien aikana satakertainen hedelmä parhaasta pellosta. Mutta täällä, kussa kesä on lyhykäinen ja harvoin aurinko paistaa, saadaan välistä neljän- ja välistä viidenkertainen hedelmä. Ja kylväjä saa välistä olla tyytyväinen, jos hän saa siemenenkään takaisin. Eivätkä jyvät täällä ole niin painavat kuin Kaanaan maalla. Mutta se on kuitenkin parempi tyhjää, koska siementen Herra on saanut tänäkin vuonna maistaa uutista siitä pellosta, joka on kasvanut pohjan maalla.

Jos ei pakkanen pane peltoa, niin on meidän toivomme ja uskalluksemme Jumalaan, että ne harvat maitojyvät, jotka nyt ovat kasvamassa Herran pellossa, tulisivat hedelmällisiksi siksi kuin elonaika tulee, että Herra tultuansa löytäisi muutamia nisunjyviä. Mutta rukoilkaamme siementen Herraa, että Hän antaisi enemmän kastetta taivaasta, ja että hän sen kasteen lisäksi antaisi armollisen aurinkonsa paistaa tämän peltopalasen päälle, että se tulisi hedelmälliseksi, että hän varjelisi maitojyviä lumisateesta, rakeista ja rajuilmasta, ettei pakkanen panisi peltoa ennen kuin elomiehet tulevat niittämään, ja ettei vihamies saisi enää tulla yöllä ihmisten maatessa pilaamaan tätä peltoa, jossa oras on alkanut viheriöitsemään. Amen.

________________________________

Jäljennös / Jussilan kokoelma Oulun maakunta-arkisto /

¹ näyttää

² vastuulleen

³ haastetaan

⁴ näyttämän toteen

⁵ todistajat

⁶ yritetty

⁷ rappiolle

⁸ valtakunnassa

⁹ bruukattukaan = viljeltykään

¹⁰ nuotion

¹¹ Varmasti