N:o 49               14 SUNNUNTAINA KOLMINAISUUDESTA 1853

 

 

Monta spitalista oli Israelissa Elisa profeetan ajalla ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman syyrialainen. Luuk 4: 27.

 

Evankelista Luukas muistelee, että Jeesus kerran yhtenä sun­nuntaina tuli Nazaretin synagoogaan eli kirkkoon ja siellä annetiin hänelle Raamattu käteen. Me olemme myös nähneet, että suruttomat antavat kristityille Raamatun käteen, koska kris­tityt puhuvat heille katumuksesta. Ilmanki heidän tarkoituksen­sa on se, että tuo koira viipyis Raamatun kanssa, ettei se heitä haukkuis sivuitse Jumalan sanaa. Mutta se konsti ei auta, koska Raamattu annetaan semmoisen miehen käteen, joka ottaa Raamatusta semmoisia paikkoja, jotka tulevat rintaa kohti. Ei nimittäin suruttomat viitti kuulla semmoisia Raamatun paikkoja, joissa hei­dän jumalatoin elämänsä maalataan heille silmäin eteen, mutta suloisia armon sanoja he kyllä omistavat.

Ja niin se tapahtui Nazaretin kirkossa, että suruttomat papit annoit Jeesukselle Raamatun käteen. Se oli ilman epäilemättä heidän tarkoituk­sensa, että Jeesus nazareenus, joka ei ole missään akate­miassa käynyt, ja omalla luvalla on alkanut vaeltamaan kylissä haukkuma­s­sa ihmisiä, että hän katsois paremmin Raamattua, kussa suruttomat­ki luulevat löytävänsä sielullensa ruokaa paljon. Ja koska heillä on se usko että tuommoiset ympärivaeltavaiset pirttipapit ei ymmärrä Raamattua, vaan menevät ulos Jumalan sanasta, niin he käskevät lukea Raamattua, siinä väärässä luulo­ssa, että siellä on parempi oppi, kuin mitä ne ympärivaeltavai­set pirttipapit saarnaavat. Mutta siinä väärässä luulossa tulit he petetyksi. Koska nimittäin Jeesus nazarenus otti Raamatun käteen, luulit ne suruttomat papit ja se surutoin seurakunta, ettei hän saata mitään selittää, joka oli oppimatoin mies. Mutta hän selitti niin sen Raamatun paikan, joka niin kuin itsestänsä aukeni hänelle, että kaikki annoit hänelle todistuksen ja ihmet­te­lit niitä armon sanoja, kuin hänen suustansa läksit ulos, ja he sanoit: “Eikö tämä ole Joosepin poika?”

Tässä nyt on kaikille suruttomille yksi merkillinen esimerkki. Niin kauvan kuin Jeesus nazarenus saarnais heille Jumalan armosta, tyk­käisit he hyvin hänen selityksistänsä, mutta koska hän otti Raamatusta semmoisen paikan, joka tuli suruttomille rintaa kohti niin suuttui koko seurakunta. Luukas kirjoittaa 4: 28, että kaikki, kuin synagoogassa olit, tulit vihoja täyteen. Koska he nämät kuulit, niin he nousit ylös ja ajoit hänen ulos kaupungista ja veit hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas. Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois.

Arvaattekos nyt tämän aikaiset suruttomat, mistä sanasta heillä nousi vanha Adami? Joo, juuri siitä sanasta kuin hän sanoi: “Monta spita­lista oli Israelissa Elisa profeetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, kuin se Naeman Syyriasta.” Mutta tästä sanasta suuttuvat vielä nytkin kaikki spitaliset, jotka ei ole vielä puhdistetut. Jos joku kristitty sanoo heille: “Monta spitalista on ollut Israelissa profeetan Elisan aikana, mutta ei ole muita puhdistettu kuin se pakana Nae­man,” niin sanovat kaikki kunnialliset jäsenet Natsareetin seura­kunnas­sa: “Vai­ niin! Eikös olekaan muita puhdistettu?”

Kaikki jä­senet Nazaretin seurakunnassa luulevat niin kuin Kora, Datan ja Abiram, että koko kansa on puhdistettu. He tuumaavat niin, että koko kansa on pyhä. Kuinka siis tuo Naza­renus ja tuo ympäri vaelta­vai­nen nurkkasaarnaaja, joka ei ole muu kuin yksi köyhä työ­miehen poika, joka ei ole missään akatemiassa käy­nyt, kuinkas nyt se­mmoinen rohkenee sanoa, ettei ole muita Israelissa puhdis­tettu, kuin ainoastansa yksi pakana Naeman? Jo täytyy vanha Adami nousta Nazaretin seurakunnalla, koska tuo Nazarenus sem­moisia saarnaa. Ja jos vielä nytkin Jeesus Nazarenus rupeis semmoisia saarnaamaan tälle seurakunnalle, niin nousis vanha Adami, ja he sanoisit Naza­renukselle: “Vai niin, eikös olekaan muita puhdistettu kuin ainoastansa nuo, jotka nyt seisovat taampana ja huutavat?” Semmoinen on Nazarenuksen puhet, ettei ole muita puhdistettu kuin ainoastansa net, jotka huutavat: “Jeesu Davidin Poika ar­mahda meidän päällemme!” Nazaretin seurakunta kiit­tää Jeesusta niin kauvan kuin hän saarnaa aivan suloi­sesti armosta, mutta suuttuvat Nazarenukselle niin pian, kuin hän rupeaa tuumaamaan, ettei ole kaikki Israelissa puhdiste­tut.

Ja siinä nyt on kaikilla suruttomilla esimerkki, kuinka saatanan lahkokunta tekee koska Jeesus Nazarenus ottaa yhden paikan Raamatusta, joka tulee heille. Silloin he suuttuvat. Käärmeen sie­menet rupeevat puikimaan sydämen juuressa. Käärmeen myrkky kuohuu kaikissa heidän verisuonissans. He rupeevat janoo­maan kristit­tyin verta, eikä saa tunnon rauhaa ennen kuin saavat makkaroita tehdä. Ka, semmoiset ovat ne kunnialliset miehet ja vaimot, joi­den silmäin edessä Jeesus on ylös kasva­nut. Ne tahtovat syöstä häntä yli pahdan pohjattomuuteen. Meidän pitää nyt Jumalan armon kautta katseleman, kuinka monta nyt on Isra­elissa puhdistettu. Mutta se puhdas Jumalan Karitsa, joka yk­sistänsä saattaa puhdistaa niitä saastaisia spitalisia, jotka seisovat taampana ja huuta­vat: “Jeesu Davidin poika ar­mah­da meidän päällemme,” kuule niiden huokaukset ja puhdista heitä sinun verelläs että he tulisit puhtaaksi sinun sil­mäis edessä. Isä meidän, j. n. e.

 

Meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta pitää meidän Jumalan armon kautta perään ajatteleman, kuinka monta nyt on Israelissa puhdistet­tu? Ensimmäinen tutkistelemus. Onkos Nazaretin synagoogassa ketään puhdistettu? Toinen tutkistelemus. Onkos Israelissa mon­ta puhdis­tettu? Meidän toivomme ja uskalluksemme on, että kaikki, jotka sydämen pohjasta huutavat: “Jeesus Davidin Poika, armahda meidän päällemme,” tulevat puhdistetuksi, koska he menevät näyttä­mään itsensä papille. Mutta niitä on monta, jotka ei näytä itseänsä papille. Kuinka he saattavat sitte puhtaat olla?

Ensimmäinen tutkistelemus. Onkos Nazaretin kaupungissa monta puhdistettu? Siinä ei taida olla yhtään, joka olis puh­distettu, sillä niillä näkyy olevan murhaama mieli. He tahtovat Kristuksen ajaa ulos kirkosta, ja ovat jo ajaneet ulos häntä, sillä ne pahenevat hänen puheestansa. He aikovat syöstä häntä yli pahdan, jonka päälle heidän kaupunkinsa on raket­tu, ja olisit jo aikaa syösseet häntä, jos hän ei olis välttä­nyt heitä. Siitä näkyy, että Nazaretin seurakunnan kun­nialli­silla miehillä on juuri murhaama mieli. Ne suuttuvat yhdes­tä Raamatun sanasta niin hirmuisesti, että he janoovat Kristuk­sen verta.

Kuinkas semmoiset saattavat olla puhtaat sydämes­tä, jotka ei ainoastansa ajattele pahaa, mutta tekevät myös heidän pa­hain ajatustensa jälkeen? Ja vaikka heillä on murhamieli, kyllä he sentähden ovat mielestänsä puhtaat ja pyhät. He luulevat, että he ovat jo aikaa puhdistetut. Ja minkä tähden ovat he niin hirmuisesti suuttuneet? Minkä tähden he kantavat niin hirmuista vihaa sydämessäns? Joo, sen sanan tähden, kuin Jeesus sanoi heille: “Monta spitalista oli Israelis­sa pro­feetan Eli­san aikana, mutta ei muita puhdis­tettu, kuin Naeman Syyrias­ta.” Siitä sanas­ta he otit semmoisen vihan. Sillä he ymmärsit hyvin, ettei Jeesus pitänyt heitä sen väärtinä, että hänen pitää heille saarnaaman evanke­liumia so­vinnosta ja puh­distuksesta, koska heillä oli semmoinen myrkky sydämessä. Ja Luukas kirjoittaa selkiästi, että he tykkäi­sit hyvin hänen saarnastansa niin kauvan kuin hän saarnais heille suloista armon vuotta. Mutta niin pian kuin hän otti semmoisen paikan Raamatusta joka ei passannut heidän ajatus­ten­sa jälkeen, nousi vanha Adami, ja sitte nousi koko Nazaret­in seurakunta ja ajoit häntä ulos kirkosta, ja tuumai­sit syöstä häntä yli pahdan.

 Tässä nyt on suruttomille esi­mer­kki. Tässä Nazaretissa on heillä peili, kussa he saattavat kuvaan­sa katsella. Sillä kaikilla suruttomilla on sama hengel­linen viha sydämessä kuin Nazaretin miehillä ja vaimoilla. Niillä on sama käärmeen myrkky verisuonissa, kuin Vapahtajan mur­haajilla. Niillä on niin iso sappi, että se puhkee ja tippuu jokai­sesta sanasta, joka koskee maksaan ja pernaan. Erin­omattain paisuu sydän siitä sanasta, kuin sanotaan, ettei ole muu kuin yksi pakana Syyriasta puhdistettu. Se sana puhdistuksesta tulee heille rintaa kohti. He ajattelevat varsin: “Vai niin. Eikös olekaan muita puhdistettu, kuin Nae­man Syyriasta.”

Naza­retin seurakunnan miehillä on nimittäin se väärä luulo itses­tänsä, että he ovat jo aikaa puhdistetut. Ja sama usko on tämän aikaisilla armon varkailla, että he ovat jo aikaa puhdiste­tut. Jos nyt yksi Nazarenus, yksi ympäri vaeltavainen koulu­mesta­ri, jonka he katsovat ylön ja pitävät vääränä profeettana, jos hän eli joku hänen opetuslapsistansa tulee muistelemaan Raamatus­ta armon varkaille, ettei ole muu kuin se pakana Naeman puh­distettu, varsin koskee se sana sappeen, sillä armon varas aja­t­telee: vai niin, eikös olekaan muita puhdistettu. Vai niin? Ja se näkyy armonvarkaan haamusta ja käytöksestä, että hänen sydämensä on oikia karhun pesä ja jalopeuran luola. Se näkyy Nazaretin synagoogassa, kuinka vanha Adami tulee ulos nah­koinensa ja karvoinensa. Hän mustuu muodolta niin kuin muukin mettän perkele, ja sitte hän nousee ja kiivastuu totuutensa puolesta, ja sitte hän syöksee Luojansa pohjattomu­uteen.

Katselkaat nyt teidän haamuanne kaikki armonvarkaat. Katsokaa teidän haamuanne Nazaretin synagoogassa. Katsokaat, kuinka puh­taat ne ovat kaikesta pahuudesta, jotka syöksevät Jeesusta yli pahdan. Katsokaat teidän haamuanne niissä, jotka var­sin menivät murhaamaan Jeesusta yhden sanan tähden. Katsokaat nyt kaikki armonvarkaat, jos ette usko muutoin, että teillä on sama käärmeen myrkky sydämessä, vaikka te teette samoja töitä, kuin nämät nazaretilaiset. Te oletta nyt ahdistaneet Kris­tusta ulos teidän synagoogastanne ja teidän huoneestanne, ja teidän majastanne, ja teidän sydämestänne: Te oletta lohikäärmeen veressä puhdistetut, niin kuin nazaretilaiset. Te oletta sen kautta tulleet mustaksi Jumalan edessä, niin kuin tattaraiset.

Olettakos näyttäneet itsiänne papille? Olettakos saaneet to­dis­tuksen puhtaudestanne? Oletta ilmanki. Koska te ensinnä olet­ta juoneet Herran kalkista, niin te menette viinaporvarin tykö juomaan perkeleen kalkista. Ja se pappi, joka tiputtaa pirun paskaa teidän suuhunne, se kyllä antaa teille todistuksen, että te oletta puhtaat kaikesta pahuudesta, kaikesta saas­taisuudes­ta, kaikesta huoruudesta, kaikesta varkaudesta, kai­kesta kirouk­ses­ta ja kaikesta vihasta ja valheesta.

Semmoisen todistuksen antaa teille se pappi, joka tiputtaa pirun paskaa teidän suuhunne, että te oletta puhtaat Jumalan ja ihmisten edessä. Ja pankaat nyt vielä verka rokki päällenne ja silkkihuivi päähän, ja kaikki kirjavat huoruuden merkit, niin te tulette oikein kiiltäväksi tähdeksi huoruuden valtakunnassa. Ei pidä yksikään musta tahra löytymän teidän tunnossanne, ei yhtään pahaa ajatusta teidän sydämessänne. Ja niin kuin te kannat­te jo kultasydämen povessanne ja kultavitjat kaulassanne, niin pankaat myös silkkirihmat lii­vin ympäri ja mustat kengät jalkaan, ja kaikki muut huoruuden kaunistukset, ja katsokaa tar­kasti peilistä kaikki virheet, ettei moitita huoruuden valtakunnassa. Ja menkäät sitte tanssaamaan maailman ruhtinaan häissä. Kyllä hän antaa riettaan huoralle suu­ta. Toisella kädellä hän ottaa ympäri kaulan, ja toisen hän pistää poveen.

Se on kir­joi­tettu Raamatussa, kuinka se hengellinen huora antaa pusertaa ja taputella rintojansa Egyptiläisten huorimiehiltä, joilla on iso liha. Ne koettelevat ilmanki hänen rintojansa, onko niissä rakkautta. Niin kaunistettuna, nimit­täin kultasydämen kanssa povessa, kultavitjat kaulassa ja silkkihuivi päässä, ja mustat kengät jalassa, ja muuta semmoista, viittii nyt riettaan huora tulla kirkkoon ja Herran ehtoolliselle, niin kuin mikä Vapahtajan morsian, näyttämään kaunistuksensa ja puh­tautensa. Puhtaalla sydämellä il­man­ki tulee riettaan huora kirkkoon, ja puhtaalla suulla ilmanki maistelee Herran kalkista.

Voi sinua surutoin raukka. Jos sinä tietäisit kuinka hirviä sinä olet Jumalan edessä, niin sinä menisit varsin sonta­navet­taan ja viskaisit silkkihuivisi looriin ja antaisit kultasydämen Turkin kei­sarille, ja panisit kultavitjasi keiturin kaulaan ja itse tekisit katumuksen tuhassa ja tomussa ja säkissä, niin sinä olisit tuhat kertaa kauniimpi Vapahtajan silmäin edessä. Nyt ei taida olla yhtään puhdistettua Nazaret­in synagoogassa, koska kaikki suuttuvat yhdestä sanasta, jonka Jeesus Naza­renus on puhunut: “Monta oli spitalista ihmistä Israelissa profeetan Elisan aikana, mutta ei muita puhdistettu,  kuin se paka­na Naeman Syyriasta.”

2. Onkos nyt enämpi puhdistettu, kuin se pakana Naeman? Me toivomma, että koko Israelissa pitää oleman muutampia, jotka ovat puhdistetut, sitte kuin Jumalan Poika on ruvennut armon vuotta saarnaamaan, josta profeetta Esajas on ennustanut. On kui­tenkin tämän päivän evankeliumissa kirjoitettu, että 10 spita­lista miestä on tullut puhtaaksi, mutta net ei ole niin roh­kiat kuin se surutoin joukko, joka pakkaa likimmäiseksi Vapah­ta­jan ympäri, ja lykkäävät häntä kyynäspäillänsä. Ne tuntevat sydämessänsä, että he ovat saastaiset, että heille on tarttunut semmoinen hirviä tauti, joka on tehnyt heitä rupiseksi ja hirviäksi Jumalan ja ihmisten edessä. Sentähden he seisovat taampana ja huutavat korkialla äänellä: Jeesus Davidin Poika, armahda meidän päällemme.

Mitäs te luuletta nazaretilaiset, jotka henge­llise­llä vihalla olette ajaneet ulos Jeesusta teidän synagoogastan­ne yhden sanan tähden? Kuuleekos Jeesus niitten kymmenen spitalis­en miehen ääntä, jotka seisovat taampana ja huutavat: “Jeesus Davidin Poika armahda meidän päällemme?” Minä uskon kuitenkin, että Jeesus on kuullut heidän rukouksensa, vaikka nazaretilai­set ei usko sitä, erin­omattain siitä syystä, että ne 9 ei ole tulleet takaisin kiittämään Jeesusta. Mi­täs nazaretiläiset luulevat voittavansa siitä, että 9 ei tule takaisin? He ovat kuitenkin kerran puhdistetut, sillä Jeesus sanoo: Eiköstä 10 puhdistettu, kussasta siis 9 ovat? Ei se ole puhdistajan eikä puhdistuksen syy, että ne 9 menevät maailmaan, mutta se on suruttomain syy, että ne iloit­sevat kristittyin lankeemisesta. Riettaan enkeleille tulee ilo siitä, että ne 9 menevät maailmaan. Ei ne raukat ymmärrä, että jota enemmän puh­distettuja menee maail­maan, sen kuume­mmaksi tulee helvetti vielä niillekin, jotka ei koskaan puhdis­tetut ole, sillä ne freistaavat kaikella muodo­lla, kuinka he saisit kristityitä lankeamaan.

Ne tarjoavat pirun paskaa, ne kiusaavat kristityitä huoruuteen ja keviämie­lisyyteen, he muistelevat heidän vanhoja juttujansa, ja ne freistaavat kaike­lla lailla, että he saattaisit pahentaa kristit­tyin omaa­tun­toa. Ja jos muu konsti ei auta, niin he kantavat kristit­tyin päälle ja yllyttävät ylimmäiset papit pitämään tutkintoa kirkkolain edessä. Ilmanki nyt on kaikille ihmisille tiettävä, kuinka juutalaiset tehit Stefanuksen kanssa. Ensinnä he tinkaisit hänen kanssansa kristillisyydestä, ja koska juutalai­set ei pi­täneet puoltansa tinkaamisessa, veit he Stefanuksen kirkkoraadin eteen ja sanoit: Tämä mies ei lakkaa puhumasta pilkkasanoja lakia ja tätä pyhää sijaa vastaan. Kaikki nämät asiat on jo ennen tapahtuneet Stefanuksen aikana. Mikäs ihme se nyt on, että rietas panee juutalaisia tekemään vielä nytkin samoja töitä. He sanovat: “Emme tahdo kristittyin verta latkia.” Ja latkivat kuitenkin niin paljon kuin saattavat.

Ilmanki tämän aikaiset juutalaiset pitää täyttämän mittansa, niin kuin ne entiset ovat täyttäneet mittansa. Ei ne lakkaa latkimasta kristittyin verta, ennen kuin vihollinen tulee ja kaivaa kultarahoja heidän suolistansa. Ahneuden perkele panee muutampia nielemään kulta rahoja, ja koska ne menit ulos peräsuolen kautta, rupeisit he omasta jäljestänsä kaivamaan kultaa. Niin ilmanki tämän aikaiset juutalaiset häätyvät tekemään, koska ahneuden perkele panee heitä ensinnä kantamaan kristittyin päälle, että he tahtovat muuttaa säädyt ja oikeudet, jotka Mooses on heille opettanut,  ja sitte valehtelevat Stefanuksen päälle kirk­koraadin edessä: Tämä mies ei lakkaa pilkkasanoja puhumasta lakia ja tätä sijaa vastaan. Viimein koska heidän viinakauppan­sa ei menesty, täytyy heidän niellä vattaansa niitä rahoja, joita he ovat vääryydellä ja petoksella koonneet. Ja uskottava on, että vihollinen viimein kaivaa niitä rahoja ulos heidän suo­listansa. Ja se on tosi, että vihollinen kaivaa ulos niitä rahoja heidän suolistansa, joita he ovat vääryydellä ja viinakaupalla sisällensä nielleet. Mutta ei ne raukat usko, että viho­llinen alkaa juuri suolia korjaamaan juutalaisilta.

Jos se on tosi, mitä yksi taitava tohtori on muistellut, että trankki polttaa suolia sioilta, niin se on tosi myös, mitä sama tohtori on muistellut ja koetellut, että paloviina on niin polttanut juo­marin suolet, että ne haurastuvat. Onkos kumma, että pi­runpaska niitä värkkää ihmisen suolissa. Ei ole tosin juoma­ri­lla monta kultarahaa jäljellä, koska vihollinen tulee hänen sielu­ansa noutamaan, mutta viinaporvarilla kyllä on muutampia kultarahoja, ja niitä vihollinen kaivaa ulos hänen suolistan­sa. Ja silloin jou­tuu viinaporvari rääkkymään.

O, kau­hista­vainen esimerkki kaikille juutalaisille, jotka ovat tähän asti vihanneet kristityitä, ja vainonneet Jumalan seurakuntaa. Jos juutalaiset olisit ottaneet ajalla vaarin Kristuksen ja aposto­lein manauksesta, jos he olisit ottaneet Kristusta vastaan, ei olis heille niin pahoin käynyt. Mutta he tulit vihoja täy­teen, koska Kristus puhui heille yhden sanan Nazaretin syna­googassa. Ja tämä viha teki heitä sokiaksi.

Se sama viha on vielä nytkin juutalaisten sydämissä ja tekee heitä sokiaksi, että juoksevat avoimilla silmillä kadotukseen. Voi teitä, te onnettomat sielut, jotka ette vielä ole palttuneet vihaamasta ja vainoomasta Jumalan seurakuntaa. Jos te näkisitte, mikä pohja­toin hauta on teidän jalkainne alla, niin rupeisitte tänä päivänä vapisemaan ja huutamaan: “Jeesus rakas Mestari, armahda meidän päällemme.” Mutta se on kätketty teidän silmäinne edestä. 

Rukoilkaat nyt, te spitaaliset miehet, jotka seisotte taa­mpa­na. Rukoilkaat te kuitenkin edestänne, koska juutalaiset Nazaret­in synagoogassa syöksevät Luojansa pohjattomuuteen. Rukoilkaat te kymmenen, jotka seisotte taampana: “Jeesus rakas Mestari, ar­mahda meidän päällemme ja puhdista meitä kaikesta spita­lisuudesta.” Antakoon Jumala armonsa, että minä saisin kuulla kaikki puhdis­tetut sielut veisaavan uutta virttä Sionin vuo­rella Jumalan istuimen edessä valkeilla vaatteilla puetettuin joukossa, ja kiittävän Jeesusta ijankaikkisesti puhdistuksensa edestä. Amen.

______________________________________

Jäljennös / P. Raittilan kokoelma / Kuoksun jäljennöskir­ja /  Oulun Maakunta-arkisto /