N:o 80 3 RUKOUSPÄIVÄNÄ 1850 (RIPPISAARNA)

”Ja suuri ihme ilmestyi taivaassa: vaimo oli puetettu auringolla, ja kuu hänen jalkainsa alla, ja hänen päässänsä kruunu kahdestatoistakymmenestä tähdestä. Ja hän oli raskas, ja huusi synnyttäissänsä, ja hänellä oli suuri vaiva synnyttää. Ja toinen ihme näkyi taivaassa, katso: suuri ruskea lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja hänen päissänsä seitsemän kruunua... Ja lohikäärme seisoi vaimon edessä, joka oli synnyttämällänsä, että kuin hän olis synnyttänyt, se olisi syönyt hänen lapsensa.” ( Ilm. 12: 1 - 4 )

Tämä merkillinen näky on kirjoitettuna Ilmestyskirjan 12. luvun ensimmäisessä ja seuraavissa jakeissa. On yritetty [selittää tätä näkyä niin, että raskaana oleva vaimo on oikea uskovainen] kristillinen seurakunta. Aurinko] hänen [ympärillään on] Jumalan Sana, [oikein] ymmärrettynä, eli hengellinen valkeus, joka valaisee ihmisen elämän tiellä. Kuu on luonnollinen järki, joka kristityn täytyy polkea jalkainsa alle. Lohikäärme on saatanan voima, joka tahtoi hävittää kristillisyyden alkuunsa pakanallisten pappien kautta. Vaimon tuska ja huuto synnytysvaivassa merkitsee hengellistä murhetta, jota kristillisen seurakunnan ja jokaisen yksityisen kristityn täytyy tuntea ja kokea itsessään synnin ja kiusausten tähden ja ulkonaisen vainon tähden.

Sillä lohikäärme janoaa aina kristittyjen verta. Hän tahtoo hävittää uuden ihmisen heti, kun hän on syntynyt. Tämän oli jo Vapahtaja lapsena [kokenut]. Verenhimoisen tyrannin Herodeksen [kautta] kuparinvärinen lohikäärme tahtoi heti hävittää Vapahtajan. Mutta hän ei onnistunut siinä silloin.

Suunnilleen sata vuotta sen jälkeen sielunvihollinen alkoi sammuttaa janoaan kristittyjen verellä. Ja suurin piirtein siihen aikaan Johannes näki hänet näyssä. Ja me voimme juuri nyt nähdä hänet samassa asemassa, yhtä murhanhimoisena ja vihamielisenä totisia kristityitä kohtaan. Perkele oli uskotellut pakanoille, että kristillisyys oli kauheaa taikauskoa tai hirveää haaveilua. Jokaista, joka oli kääntynyt pakanuudesta kristillisyyteen, pidettiin siis haaveilijana.

Nyt ovat asiat melkein samalla lailla. Kuolleen uskon kannattajat pelkäävät aivan kauheasti tuota vaimoa, joka huutaa synnytystuskissa. Perkele kuvaa uudensyntymisen tuskan ja kivun perkeleen keksinnöksi. Pakanat tekivät niin jo Johanneksen aikana, he kuvittelivat, että kristityt olivat pahojen henkien riivaamia. Niin hirveältä näytti kristillisyys pakanoiden silmissä. Ja vieläkin rietas kuvaa kristillisyyden vaikutukset itsensä perkeleen työksi. Kun kuolleen uskon kannattajat eivät saa omantunnonrauhaa kristittyjen parannussaarnoilta, niin hengellinen viha kääntää kuolleen uskon kannattajien silmät nurin. He kuvittelevat, että heidän oma luonnollinen ja kääntymätön tilansa on kristillisyyttä. Sen tähden heidän täytyy pitää kristillisyyttä hirveänä haaveiluna.

Kuinka nyt on, auringolla puetettu vaimo, jolla on kuu jalkain alla, kruunu päässä ja risti rinnassa? Onko sinulla rohkeutta synnyttää uusi ihminen juuri lohikäärmeen kasvojen edessä? Onko sinulla rohkeutta huutaa syntymävaivassasi, vaikka lohikäärme pilkkaa kyyneleitäsi ja uhkaa niellä heti sikiösi? Jos sinä muutoin tiedät, kuka uuden ihmisen oikea isä on, niin ei sinun pidä pelkäämän lohikäärmettä ja hänen joukkiotaan. Jos perkeleen joukko pilkkaa syntymävaivaasi ja kutsuu sinua haaveilijaksi, eihän se merkitse mitään, niin kauan kuin sinulla on toivo, että Taivaallinen Ylkä on uuden ihmisen oikea Isä.

Hengellisessä merkityksessä vanha käärme yrittää tappaa uuden ihmisen heti syntymän jälkeen. Kun hän ei voi hävittää uutta ihmistä sisällisillä kiusauksilla ja ahdistuksilla, hänen täytyy yrittää ulkonaisilla vainoilla hävittää kristityitä. Hänen täytyy tappaa ruumis, kun hän ei voi tappaa sielua. Johannes näki hänen seisovan vaimon edessä, joka huusi synnytystuskassa. Mutta vanha käärme on nyt ainoastaan vaihtanut nahkaa. Kun Johannes näki hänet, hänellä oli vanha pakanallinen nahkansa. Mutta nyt hän tulee vanhana kristittynä ja tahtoo hävittää jokaisen elämän kipinän kristillisyydestä.

Kuinka on, auringolla puetettu vaimo, jolla on kuu jalkaisi alla ja kruunu päässäsi? Onko sinulla rohkeutta synnyttää uusi ihminen juuri lohikäärmeen kasvojen edessä? Onko sinulla rohkeutta näyttää hänelle sielunhätääsi, vaikka hänen kannattajansa pilkkaavat sinun kyyneleitäsi? Onko sinulla rohkeutta tunnustaa uuden ihmisen oikea Isä lohikäärmeen ja maailman edessä?

Sinä auringolla puetettu vaimo, jolla on kuu jalkaisi alla ja kaksitoistatähtinen kruunu päässäsi, voitko pelkäämättä lohikäärmettä huutaa Taivaalliselle Isälle syntymävaivassasi, sillä uusi ihminen temmataan Jumalan tykö ja lohikäärmeen hampaat saavat kyllä murskata vanhan ihmisen.

Ne harvat katuvaiset sielut, jotka tänään kumartavat sydämensä ja polvensa Jeesuksen pöydän ääressä, tunnustakoot syntinsä Herran edessä ja rukoilkoot suurta Ristinkantajaa, että hän ottaa syntikuormanne päällensä. Hän on uuden ihmisen oikea Isä. Kenenkään ei pidä hävetä hedelmällistä tilaansa. Kenenkään ei pidä häpeän tähden arkailla näyttää itseään lohikäärmeen ja maailman edessä syntymävaivassa eli katuvaisessa tilassa. Perkele ja hänen kannattajansa eivät voi kärsiä katuvaisten huokauksia ja kyyneleitä, mutta nämä kyyneleet on, niin toivomme, luettu taivaassa. Niin tunnustakaa siis teidän syntinne Herran edessä ja sanokaa: Minä vaivainen (syntinen ihminen j.n.e)

_______________________________________

Alkuperäinen ( 2 alkulehdestä pala pois) / SKHS Kollerin kokoelma n:o 58 / Kansallisarkisto Helsinki /

Käsikirjoituksen alussa katkoksia. Hakasuluissa olevat täydennykset on tehty Siionin Sanomissa v. 1891 julkaistun suomennoksen avulla.