N:o 86 3 RUKOUSPÄIVÄNÄ 1859

Mutta ei heitä sanan kuulo mitään auttanut, koska he eivät niitä uskoneet, mitä he kuulivat.

Pyhä Paavali puhuu juutalaisista, jotka eivät uskoneet, vaikka he niin paljon kuulivat Kristuksesta. Ja sen tähden sanan kuulo ei heitä auttanut. Jos me tahtoisimme ymmärtää, minkä tähden juutalaiset eivät uskoneet Kristusta oikeaksi, vaikka he niin paljon kuulivat ja näkivät, niin meidän täytyy päättää, että sama este niillä oli, kuin nyt on suruttomilla, että he paatuivat sanan kuulemisesta. Ja koska he näkivät niin paljon vikoja Kristuksessa, eivät he uskoneet hänen oppiansa oikeaksi.

Nyt sanovat muutamat: “Kyllä oppi oikea on, mutta heidän elämänsä ei ole oikea.” Ja muutamat sanovat suoraan: “Ei ole oppikaan oikea, koska elämä ei ole oikea.” Mutta mistäs perkeleen orjat tietävät, mikä oikea oppi on? Jos he tuskin ymmärtävät, mikä oikea elämä on, niin vielä vähemmin he ymmärtävät, mikä oikea oppi on. Siihen tarvitaan Pyhän Hengen ylösvalaistus. Me kuulemme, etteivät opetuslapset ymmärtäneet paljon mitään Vapahtajan opista ja elämästä, ennen kuin hän avasi heidän ymmärryksensä kirjoituksia ymmärtämään.

Mitä saattaa suruton ihminen ymmärtää Jumalan sanasta? Koska vihollinen on kääntänyt ympäri heidän silmänsä, niin näkee hän taivaan helvetissä ja kadotuksen taivaassa. Väärän uskon hän pitää oikeana, ja oikean opin vääränä. Niin kuin yksi profeetta kirjoittaa: “He vihaavat sitä, joka oikein opettaa.” Tämän sokeuden tähden ja paatumuksen tähden ei auta sanan kuulo juutalaisia mitään. Eikä auta myös tämän aikaisia juutalaisia, vaikka he kuulisivat kuinka paljon, koska he eivät usko.

Mutta joku sanoo: “Ei se ole oikea oppi, joka paaduttaa ihmisiä. Miksi ei saarnata evankeliumia, niin me uskoisimme? Miksi ei, jos Mooses ja profeetat olisivat saarnanneet evankeliumia, ja jos Johannes ja Vapahtaja olisivat saarnanneet evankeliumia paatuneille, niin me myös saarnaisimme evankeliumia. Mutta koska Mooses ja profeetat eivät ole saarnanneet evankeliumia muille kuin niille, joilla nöyrä ja särjetty henki on, niin emme mekään tohdi saarnata evankeliumia muille, kuin semmoisille, joilla nöyrä ja särjetty henki on. Ja kun Jeesus ei ole saarnannut evankeliumia muille, kuin ainoastansa köyhille, niin emme tohdi saarnata evankeliumia muille, kuin köyhille.

Mutta paatuneille ei pidä muuta saarnattaman, kuin mitä Mooses ja profeetat ovat saarnanneet, jos he kuulevat eli eivät. Sillä semmoinen ihminen ei huoli laista, eikä myös evankeliumista. Jos he polkevat Jumalan lain jalkojensa alle, niin he myös polkevat evankeliumin. Jos he ylenkatsovat Jumalan ankaran vanhurskauden, niin he myös ylenkatsovat Jumalan ja Jumalan laupeuden. Ja Jumala on sanonut Moosekselle: “Niitä minä vihaan, jotka minua vihaavat. Ja niitä minä rakastan, jotka minua rakastavat.”

Meidän pitää tänä päivänä katseleman, minkäkaltainen elämä niillä on, jotka vihaavat Luojaansa, ja minkäkaltainen ihmisten ylimmäinen pappi Kristus on. Mutta se suuri Israelin Paimen, joka on antanut henkensä lammasten edestä, tukekoon ja vahvistakoon heikkomielisiä, että he jaksaisivat seisoa siinä suuressa sodassa ja kilvoituksessa loppuun asti. Kuule, sinä ylimmäinen pappi, katuvaisten ja murheellisten huokaus. Isä meidän j. n. e.

Sillä ei meillä ole se ylimmäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa, vaan se, joka kaikissa kiusattu on, niin kuin mekin, mutta kuitenkin ilman syntiä. Pyhä Paavali kirjoittaa kristityille ja sanoo: “Ei meillä ole se ylimmäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa.” Ja niistä Paavalin sanoista arvataan, että Kristus on kristittyjen ylimmäinen pappi. Mutta kuka siis on suruttomain ylimmäinen pappi?

Suruttomat tahtovat tehdä Kristuksen kuninkaaksi, mutta ei hän saata olla suruttomain kuningas. Kuinka hän saattaa olla suruttomain ylimmäinen pappi, koska he tallaavat hänen verensä ja pilkkaavat hänen kyyneleitänsä? Hänen verensä on tosin kaikkien edestä vuodatettu. Sovintoveri on tippunut sotamiesten päälle, mutta se veri pitää oleman todistuksena, että he ovat Vapahtajan murhaajat. Kaikki heidän vaatteensa, muotonsa ja kätensä ovat verissä, koska he tulevat helvettiin. Eikä se veri lähde, vaikka he kuinka pesisivät itseänsä tulijärvessä lipeällä ja saippualla. Se veri, joka on murhamiesten päälle tippunut, on paras todistus heitä vastaan, että he ovat sen murhatyön tehneet. Kaikki suruttomat ovat Vapahtajan murhaajat, sillä Pietari saarnasi helluntaina: “Te tapoitte Kunnian Herran!” Mutta harvat saivat pistoksen sydämeen siitä Pietarin soimauksesta.

Nyt ovat suruttomat kuulleet täällä sen soimauksen monta kertaa, mutta eivät he ole vielä saaneet pistosta sydämeen. Eivät he ole vielä saaneet sitä syntiä tuntonsa päälle. Eivät he ymmärrä, kuinka he olisivat siinä synnissä osalliset. He ovat viholliset ymmärryksen puolesta, niin kuin Saulus, joka vainosi kristityitä, eikä ymmärtänyt, että hän olisi vainonnut Jeesusta, ennen kuin silmät aukenivat Damaskon tiellä. Siellä hän sai kuulla tämän soimauksen: “Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” Itse siveyden perkele tuomitsee huoria ja varkaita, mutta kristittyjen vainoojat pääsevät vapaaksi kaikesta edesvastauksesta omanvanhurskauden oikeudessa, sillä perkeleen orjat antavat kristittyjen vainoojille passin ja todistuksen, että he saavat vihata ja vainota niitä. Sillä perkele vihaa kristityitä juuri vereen asti. Mutta huoria ja varkaita hän ei vihaa, vaikka he tekevät isänsä kunniattomaksi maailmassa. Mutta kunnian perkele ei tahdo juuri kunniattomaksi tulla. Sentähden hän moittii niitä, jotka ovat ylen ryötät, niin kuin huorat ovat. Mutta niitä ei perkele vihaa ollenkaan, jotka ahdistavat kristityitä lain voimalla, sillä hän on saanut sen ylösvalaistuksen helvetistä, että kristityt ovat väärät profeetat ja villihenget.

Tässä on nyt sotamiehiä, jotka ovat Kristuksen verta vuodattaneet, ja sovintoveri on tippunut heidän päällensä. Annas nähdä, millä lailla he saattavat pestä itsensä puhtaiksi siitä verestä, ennen kuin he tulevat oikeuden eteen, sillä sovintoveri on paha tarttumaan tuntoon, vaikka he freistaisit puhdistaa tuntoansa lohikäärmeen verellä. Tässä on pilkkaajat ja Jeesuksen ristin viholliset, jotka vääntelevät päätänsä ja pilkkaavat sitä ristiinnaulittua ja orjantappuroilla kruunattua Kuningasta. Tässä on armonvarkaat, jotka luulevat, että Kristus on heidän ylimmäinen pappinsa. Ja tässä on maailman joukko, joka panee Jeesuksen ristin ristinkantajan päälle. Tässä on yhteinen suruton kansa, joka tulee silmiänsä huvittamaan siinä katsannossa. Ei ole tietoa, onko monta, jotka lyövät rintoihinsa, koska he näkevät, minkäkaltaisella huudolla Jumalan Poika kuolee.

Koska Jumalan Poika ei saata olla suruttomien ylimmäinen pappi sen tähden, että he pilkkaavat häntä jumalattomalla elämällänsä, niin täytyy hänen olla kristittyjen ylimmäinen pappi, joka meidän heikkouttamme armahtaa. Kristityillä on paljon heikkoutta, jota Kristus armahtaa, koska he tuntevat heikkoutensa. Niin kuin minä uskon, että kristityt tuntevat heikkoutensa, että he tarvitsevat joka päivä armahtamista. Meillä ei ole senkaltainen ylimmäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa.

Maailman ylimmäiset papit eivät armahda kristittyjen heikkoutta, vaan suruttomia he armahtavat. Huoria ja varkaita he korjaavat taivaan valtakuntaan, mutta meidän ylimmäinen pappimme korjaa katuvaisia, murheellisia ja maailmalta ylenkatsotuita. Meidän ylimmäinen pappimme korjaa riettaan huoria, koska he katuvaisella ja särjetyllä sydämellä tulevat hänen tykönsä. Meidän ylimmäinen pappimme on uhrannut itsensä sovintouhriksi meidän edestämme ja manaa hyvää sanomattomilla huokauksilla meidän edestämme. Ja hän tulee katsomaan missä siivossa morsian on. Amen.

_____________________________________

1. Jäljennös / Naimakan jäljennöskirja / Kolarin kirkonarkisto /

2. Jäljennös / Lainion museon jäljennöskirja (alku puuttuu) /