N:o 102                              KINKERISAARNA

 

Me kuulemme apostolien teoissa, vii­dennessä luvusssa, kuinka vaino
ru­­pe­si tulemaan kristittyin päälle varsin, kun kristillisyys rupesi levenemään.

 

Ylimmäiset papit olivat jo ottaneet muutamia opetuslapsia kiinni ja panneet (heidät) yhteiseen vankihuoneeseen, mutta Herran enkeli johdatti heitä ulos sieltä. Ja he seisoivat varhain aamulla Herran temppelissä ja saarnasivat kansalle. Ja koska he sen kuulivat, veivät he apostolit raadin eteen, ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä sanoen: “Emmekö me ole kovasti kieltäneet teitä puhumasta kansalle tähän nimeen? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän ope­tuksellanne.” Opetuslapset vastasivat: “Enem­pi tulee kuulla Jumalaa kuin ihmisiä.” Mutta koska he nämä kuulivat, kävi se lävitse heidän sydämensä, ja (he) pitivät neuvoa tappaaksensa heitä.

Niin suuri viha oli siis ylimmäisillä papeilla, kirjanoppineilla ja fariseuksilla, etteivät he saattaneet hallita itseänsä. Mutta eivät nämä sokeat raukat tunteneet sitä, että heillä oli sen kaltainen viha sydämessä. Sillä se hengellinen viha oli tehnyt heidät sokeaksi. Niin kuin Salomo kirjoittaa yhdessä paikassa, että heidän pahuutensa tekee heidät sokeaksi. Mutta eivät nämä raukat tunteneet, että viha oli sydämessä. Se sana, kuin kävi läpi heidän sydämensä oli se, kuin apostolit sanoivat, että “enempi tulee kuulla Jumalaa kuin ihmisiä,” ja että “Jumala oli korottanut Jeesuksen ja pannut (hänet) Päämieheksi oikealle kädellensä.” Ja miksi sen sanan piti käymän läpi heidän sydämensä? Sen tähden, että ylimmäisillä papeilla oli hirmuinen viha Jeesusta kohtaan.

Mutta siinä raadissa oli yksi mies, jonka sydämessä ei ollut niin suuri viha, kuin toisilla. Vaikka ei hänkään tuntenut Jeesuksen voimaa, mutta luonnollinen järki oli hänellä selvempi kuin muilla. Tämän miehen nimi oli Gamaliel. Hän antoi toisille sen neuvon, että heidän piti antaman apostoleille rauha. Ja hänen neuvonsa tuli silloin toisilta otetuksi vastaan. Hän saattoi muutamalla sanalla estää perkeleen aivoitukset, niin ettei sillä kerralla tullut vaino kristittyin päälle.

Näin ihmeellisesti saattoi Jumala varjella Jeesuksen opetuslapsia verenvuodatuksesta yhden luonnollisen ihmisen kautta. Vaikka se sama Gamaliel ei tiennyt mitään kristillisyydestä. Ja meidän pitäis uskoman, että Jumala saattaa vielä nytkin varjella Jeesuksen opetuslapsia jonkun ihmisen kautta, joka ei ymmärrä, onko tämä kristillisyys Jumalasta eli ei, mutta jättää kuitenkin koko sen asian Jumalan tuomion alle.

Te tiedätte, rakkaat veljet, että se vanha Simeon on sanonut, koska hän otti sen siunatun lapsen, Jeesuksen, syliinsä: “Katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan.” Ja se Simeonin sana tuli myös täytetyksi, ei ainoastaan Vapahtajan aikana, vaan myös jälkeen. Koska elävä kristillisyys tuli maailmaan, tuli se sama lapsi lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa. Sillä muutamat lankesivat kristillisyyden kautta paatumukseen, ja muutamat tulivat kristillisyyden kautta ylösnostetuksi helvetistä. Ja sen pitää oleman teille merkiksi, jota vastaan sanotaan, että joka paikassa, kussa elävän kristillisyyden merkki ilmestyy, siinä tulee paatumus maailmanlapsille. Siinä tulee myös viha ja vaino.

Ja ne harvat sielut, jotka ovat Jeesuksen voimaa tunteneet sydämissänsä, saavat myös tuta perkeleen voimaa sekä sisältä kiusausten kautta, ja ulkoa päin vihaa ja vainoa maailmanlapsilta, joitten silmät rietas on kääntänyt nurin, että heidän pitää näkemän Pyhän Hengen vaikutukset riettaan hengen vaikutukseksi. Niin on ollut kristillisyyden alusta, ja niin pysyy maailman viha loppuun asti. Eivätkä ne raukat tunne, kuinka syvään paatumukseen he vajoavat, jotka kristillisyyttä vastaan sotivat ja kristityitä vainoavat. Ne luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, jotka Jeesuksen opetuslapsia tappavat. He luulevat raukat, että he tienaavat sen kautta autuuden. Mutta hirmuisen vaivan helvetissä he tienaavat.

Nyt on tämä lapsi, Jeesus, pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan. Niin kuin silloin se, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin myös nytkin tapahtuu, todistaa Paavali. Mutta mitäs sanoo Raamattu? Aja pois palkkavaimo poikinensa, sillä ei hänen pidä perimän vapaan pojan kanssa. Niin kuin Paavalin aikana palkkavaimon poika tahtoi periä sen vapaan kanssa, niin tahtoo vielä nytkin palkkavaimon poika periä paljon Isän tavarasta, vaikka hän ei ole perillinen. Palkkavaimon poika on äpärä, jonka äiti Agar on viskannut pensaan alle. Ja vaikka hänen äitinsä on sanonut: “En viitsi nähdä, että lapsi kuolee janoon,” ei hän kuitenkaan ota lastansa syliin ennen kuin enkelin ääni kuuluu taivaasta: “Ota poika ja tue häntä kädelläs.” Minä luulen, että Agarin poika kuolee janoon, ellei Jumala aukaise hänen silmiänsä, että hän näkee vesikaivon, josta elämän vesi vuotaa.

Tämä Agarin poika on tässä kristillisyydessä tehnyt paljon usaakaa1 vapaan pojalle. Saara näki sen Agarin pojan pilkkaajaksi. Ja pilkkaajaksi hän tulee, ellei hän tule pois ajetuksi Isän huoneesta. Sillä vaikka hän on Aabrahamin siemen, ei pidä hänen perimän Isän tavarasta mitään, sillä hän on äpärä. Ajakaa pois palkkavaimo poikinensa, ja älkää antako hänelle sijaa. Minä tiedän, että kaikki vapaat tuntevat tämän pojan, että hän tekee heille usein suuren hädän. Hän tahtoo heiltä ottaa sen siunauksen, jonka Iisakin oikea Isä on heille antanut. Hän tahtoo omalla vanhurskaudella tulla iankaikkisen elämän perilliseksi. Mutta ei hänen pidä perimän vapaan kanssa.

Ja koska nyt se aika on läsnä, että meidän uskomme pitää tuleman koetuksen alle, niin kuin silloin apostolien aikana, koska heidät tuotiin ylimmäisen raadin eteen. Jos joku pantais vankeuteen Jeesuksen nimen tähden, niin pitäis meidän muistaman, kuinka Jumalan seurakunta rukoili Pietarin edestä, koska hänet oli vankeuteen heitetty kristillisyyden tähden, ja Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti enkelinsä pelastamaan Pietaria. Niin ne harvat sielut, jotka ovat tunteneet Jeesuksen suurta voimaa ja kunniata, rukoilevat niitten edestä, joita kristillisyyden tähden vihataan ja vainotaan, että he jaksaisivat pysyväiset olla heidän kalliimmassa uskossansa loppuun asti. Sillä ette vielä ole hamaan vereen asti kilvoitellen syntiä vastaan olleet, sanoo Paavali.

Mutta tästedes kukaties alkaa se Taivaallinen Vanhin kurittamaan lapsiansa ja koettelemaan heidän uskoansa. Koska moni on tullut niin raavaaksi, ettei mahdu enää Vanhimman syliin. Ja moni on luopunut pois hänestä. Ja moni Taivaallisen Vanhimman lapsista on karannut mettään. Ja moni on alkanut vasta uudesta ristiinnaulitsemaan Jeesusta. Kukaties, kuinka moni hänen lapsistansa olisi halullinen seuraamaan hänen verisiä askeleitansa turmeluksen kaupungista Golgatan mäelle.

Jeesuksen opetuslapset ovat ennen riidelleet, kuka heistä näkyis suurin olevan. Ja yrttitarhassa, kussa heidän pitäis parhaiten valvoa, pakkaa uni tulemaan. Mutta siinä suuressa murheessa ristin kohdalla, kussa opetuslapset katselevat sitä suurta ja orjantappuroilla kruunattua Kuningasta, ei tule enää riitaa näitten välillä. Ei siinä tule kysymystä siitä, kuka olis paras kristitty. Vaan siinä katsannossa täytyy kaikkien tulla niin pieneksi, että he mahtuvat Vanhimman sydämeen.

Mutta ei tässäkään ole kaikki niin pienet, että he mahtuisivat Vanhimman sydämeen. Sillä muutamat (ovat) Jeesuksen ristin viholliset ja oikeat sotamiehet, joitten päälle Vapahtajan veri priiskuu aivan kadotukseksi. Muutamat ovat pilkkaamista varten tulleet Jeesuksen ristin tykö. Muutamat ovat Nikodeemuksen kaltaiset. Ja muutamat seisovat niin kaukana rististä, etteivät he näe Vapahtajan haavoja. Muutamat lyövät rintoihinsa ja menevät kotia. Mutta ei niillä ole murhe pysyväinen. Sen tähden he pian unohtavat Vapahtajan vaivat.

Mutta muutamat eivät mene ollenkaan sinne katselemaan Ristiinnaulittua. Ainoastansa Jeesuksen oikeat opetuslapset seisovat murheellisella ja särjetyllä sydämellä ristin kohdalla, katsellen sitä ristiinnaulittua ja orjantappuroilla kruunattua Kuningasta, kuinka hän sotii kuoleman kilvoituksessa perkeleen ja hänen joukkonsa kanssa. Tämä opetuslasten murhe vaikuttaa niin paljon, että maailmanrakkaus ajetaan pois. Keveämielisyys ja joutavat ajatukset ajetaan pois. Maailmankunnia ajetaan pois tämän murheen kautta. Ja palava halu ja kaipaus Jeesuksen perään nousee opetuslasten sydämissä.

Ainoastaan epäusko vielä vaivaa Jeesuksen murheellisia opetuslapsia, niin kauan kuin Jeesus makaa haudassa. Mutta pian tulee se aika, että se ristiinnaulittu ja orjantappuroilla kruunattu Kuningas nousee ylös haudasta ja osoittaa itsensä eläväksi murheellisille opetuslapsille. Ja he saavat nähdä Herran. Silloin tulee murheellisille opetuslapsille ilo ja riemu sydämeen.

Olkaa nyt yksimielisesti koossa, te murheelliset Jeesuksen opetuslapset, ja rukoilkaa, että se armollinen Herra Jeesus tulis pian lohduttamaan teitä teidän murheessanne. Ja koska te Pyhän Hengen voimalla puetetut saarnaatte evankeliumia Ristiinnaulitusta, josta nousee maailman viha ja vaino, niin olkaa urhoolliset vastaamaan ja todistamaan, että Jeesus, jonka juutalaiset ovat tappaneet, nousi ylös kuolleista, ja on käskenyt teidän saarnata evankeliumia kaikille luoduille.

Jos maailma tämän saarnaamisen tähden pahenee ja teitä kristillisyyden tähden viedään raadin eteen, niin on se suuri Kuningas Henkensä kautta vahvistava teidän uskonne, että te jaksatte tunnustaa totuuden maailman edessä. Vaikka vihollinen tahtoo hävittää kaikki, jotka Jeesuksen nimeä tunnustavat, ja uhkaa ylimmäisten pappien, kirjanoppineitten ja fariseusten kautta hukuttaa joka ainoan sielun, joka Jeesuksen suurta voimaa ja kunniata ilmoittaa.

Kuitenkin on se meidän toivomme ja uskalluksemme Jumalaan, että hän auttaa köyhää kristikuntaansa ja kuulee seurakuntansa rukoukset, ja lähettää enkelinsä pelastamaan niitä, joita kristillisyyden tähden vainotaan. Kuule, sinä suuri Israelin Paimen, särjettyjen sydänten huokaukset, sillä vanhurskaan rukous voi paljon, koska se totinen on. Amen!

 

_______________________________________

1. Jäljennös / Kollerin kokoelma n:o 115 / SKHS Kansallisarkisto  Helsinki  /

 

2. Jäljennös / Iisakki Poromaan jäljennöskirja Junosuando /

 

 

1 usaakaa = rettelöitä